Qinersisartukinnera Folketingimut qinersineq piviusumit ungasissoq

Folketingimut qinersineq Nunatsinnit qinikkat marluk Christiansborgimi sunniuteqavinnissaannut tunnganani nunatsinni pissutsinut tunngasunngupallassinnaasoq, ilisimatooq isumaqarpoq.

Folketingimut qinersinermi kingullermi kalaallit qinersisut ikileriarput. Københavnimi politikkikkut pisut ungasissorujussuartut misiginarsinnaanerat, tamatumunnga peqqutaasinnaavoq. Folketingimut qineqqusaarnerit tapersersortissarsiornerillu Inatsisartunut qinersinernut naleqqiullugit sukataarfiunnginnerusarput. Tamannali Kalaallit Nunaanniinnaq takussaasuunngitsoq, immikkut ilisimasalik erseqqissaavoq.

- Pisartut tamakkua allanik ilisimavagut. Assersuutigalugu Europami Europa-Parlamentimut qinersinermi. Pisut ungasingaatsiartumiittut paasinissaat ajornakusoorsinnaapput, taava nunami namminermi politikki amerlanertigut sammineqarsinnaasarluni. Qineqqusaartut qanoq suliniarnerat qanorlu iluaqutaassanerat innuttaasunut immaqa ajornakusoorsinnaasartoq, Ilisimatusarfimmi inuiaqatigiilerinermi adjunkti, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Nunatsinnili ineriartorneq politikkikkut soqutiginninnitsinnut aamma pingaaruteqartoq, ilisimatooq oqarpoq.

- Nunatsinni nunamut namminermut politikkip tamallu oqartussaaqataanerata ineriartornera aamma pingaaruteqarpoq. Taakku uagutsinnut pingaarnerpaapput. Københavnimi Christiansborgimi pisut ungasissutut misiginarnerusinnaapput, immikkut ilisimasalik oqarpoq.

Kalaallit ilaasortaanerat isumaqartorujussuusoq

Folketingimut qinersinerni kingullerni qinersisut procentinngorlugit:
2007:  64,4 procent.
2011:  57,5 procent.
2015:  50,4 procent.

Qaninnerusulli ukkatarivallaaraangatsigit qineqqusaarnerlu nunami namminermut politikkimut tunngasunut sammileraangat taava annaasaqartoqartarpoq.

- Kalaallit Folketingimi ilaasortat suliaqarnerisa qanoq isumaqartiginerat amerlanertigut puigortarparput, Rasmus Leander oqarpoq.

Kalaallit soqutigisaannik danskit politikeriisa allallu soqutiginnittut oqaluuserisassaaniisitsilernissamut tunngaviusumik tunngavoq.

Kalaallit Folketingimut ilaasortaagaangamik ataatsimiititaliani assigiinngitsuni issiasarput, taakkunanngaanniillu ministerinut assigiinngitsunut §20-mik apeqquteqartoqarsinnaavoq, taanna uagut §37-tta assigaa. Folketingimilu ilaasortaagaanni, amerlasuut isummerfigeqqasaannut, tassa namminiilivinnissamut atatillugu nunanut allanut tunngasunut politikkimut annerusumik sunniuteqarniarnissaq sulissutigineqarsinnaavoq. Aningaasanillu pissarsinissamut aamma tunngalluni, Rasmus Leander Nielsen nassuiaavoq.

- Aningaasanut inatsit sunniuteqarfiginiagassat pingaarnersat ilagaat. Kalaallit Nunaat matumani oqaluuserisassanut sunniuteqalersinnaavoq. Tassalu Kalaallit Nunaata kissaataanik erseqqissorujussuanngortitsinikkut.

Assersuutigalugu amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni saliinissamut imaluunniit meeqqanut inuusuttunullu tunngasuni aningaasanik kissaateqarnerusinnaalluni.

Aningaasarpassuusinnaasut, ilisimatooq nassuiaavoq. Taamaammat kalaallit qinikkat marluk suliaqarluarlutik Kalaallit Nunaannut tunngatillugu oqallisiginnilluarnissaat aammalu politikerinut allanullu sunniuteqartunut attaveqarluarnissaat pisariaqartoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Isummersuutit

#FQ2019

Aaja Chemnitz Larsen, folketingskandidat for Inuit Ataqatigiit, afgiver sin stemme til Folketingsvalget i Godthåbshallen i Nuuk. Foto: Christian Sølbeck. (Foto: Christian Klindt Sølbeck/Ritzau Scanpix)

LIVE: Aki Mathilda Høegh Dam aamma Aaja Chemnitz Larsen Folketingimut qinigaapput