Folketingimi ilaasortat: Ministeriuneq neriuutissiivoq
Ministeriunerup Anders Fogh Rasmussen-ip Folketingip ataatsimiinnera ammarlugu oqalugiaataa ullumi oqaluuserineqarpoq, nunarpullu sinnerlugu ilaasortat ministeriunerup naalagaaffeqatigiinnermik nutaanngorsaanissaq pillugu oqaaserisaanik iluarisimaarinnipput, aammali pissutsinut aalajangersimasunut uparuaateqarlutik.
- Kaalaallit Nunaata namminersulernissaata aqqutuissiuunneqarnera, Jyllandip nunaata sangujoraaqisunik aqquserngiuunneratulli sivisutigalunilu ajornartiginissaa qularutigineqassanngilaq. Taamaattorli Jyllandip aqquserngisulli namminersulernissap naammassineqarnissaa qularnangilaq, uagummi aqquserngiortuusussaavugut, taamaattumik aqquserngiortutulli pataajaalluta nikallujaalluatalu sulinerput ingerlattariaqarparput, Lars-Emil Johansen (S) ilaatigut oqarpoq.
Ministeriunerup naalagaaffeqatigiinnermik nutarterinissamik nunanullu allanut tunngasunik aqutsinermut nunatta oqartussaanerulernissaanik statsministerip oqaasii LEJ-ip isumalluarnartoqartippai, tassungalu atatillugu oqarpoq namminersorneq pillugu kommissionip ukiuni tulliuttuni marlunni sulinissaani pissutsit piviusut aallaaviusariaqartut.
Nunatta nunanut allanut tunngasunik oqartussaanerulernissaani avammut nioqquteqarnerup aningaasarsiornerullu ineriartortinneqarnissaa, ilinniartitaanerup siumugaaq ukiut qulit 15-illu angullugit pilersaarusiorneqarnissaa, Illersornissarlu pillugu isumaqatigiissutip atorluarneqarnissaanik ilisimaarinninnissaq pingaaruteqartut, Lars-Emil Johansen oqarpoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit nunanik namminersortunngorsaaneq pillugu inassutaat, tassa naalagaaffiit namminersortut marluk akornanni suleqatigiinnikkut namminersortunngorsaaneq nunatsinnut tulluartillugu Johansen-ip atoqqunartippaa.
Kuupik Kleist (IA) nNamminersulernissaq pillugu ima oqarpoq:
- Nalliuttorsiornerit, skåleernerit oqalugiarnerillu naammassereerput, piffissanngorporlu suliassarpassuit saassallugit, suliassanillu ulikkaarpoq.
Namminersulernissaq pillugu sulinissami inatsisilerinersuaq naammagisimaarnerlu pinnagit politikkikkulli piumassuseqarneq sapiissuseqarnerlu pisariaqarluinnassasut, Kuupik Kleistip erseqqissaatigaa.
Naalagaaffeqatigiinnerup nutaanngorsarneqarnissaani, nunatsinnilu politikkikkut maanna toqqissiviilliornerup nalaani, naalagaaffeqatigiinnermi suleqatigiinnerup ilumooruttariaqarnera pingaaruteqartoq Kleistip tikkuarpaa.
- Uannut partiinnullu kalaallit inuiattut akuerisaalernissaat nunamillu piginnittussaatitaanerup akuerineqarnissaa sulinissami qitiupput, nutaanngorsaanissamullu tunngaviullutik.
Pinerluuteqarsimasut Danmarkimi matoqqasumik parnaarussaasarnerisa piaartumik aaqqiivigineqarnissaat Kuupik Kleistip inassutigaa.
- Matumani ajornartorsiutaasut annertuut attornaveersaarnissaannut utoqqatsissutissaaruppugut, eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiitaliarsuup inassutai piviusunngortittariaqalerput, oqaluttuarisaarnermilu pisut avaanngunartut taamaannga killiattariaqarput, Kuupik Kleist oqarpoq.
Ilanngullugu oqaatigaa Illersornissamut isumaqatigiissutip avatangiisinut tunngasutigut suleqatigiinnissamik periarfissiinera, Dundasimi eqqavissuup mingutsitsisup salinneqarnissaanut nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisut suleqatigiillutik pilersaarusiuullugulu aqqutissiuuttariaqaraat.
