Folketingimi 2018-imi okotobarimi ammaanersiorneq. Assi: KNR

Folketingimi ilaasortani nunatsinneersut oqaasissaqarfigisaat makkuupput

Politikerertatta akornanni Folketingimut qinigassanngortittut qinigaagaluarunik allannguinissamik qinersinissamut oqallinnermi neriorsuuterpassuaqarput. Folketingip nunatsinnut tunngasuni suut oqaasissaqarfiginerai uani atuarsinnaavat.

"Nunarput NATO-mi ilaasortaajunnaartariaqarpoq"

"Peqqinnissamut susassaqarfik Danmarkip akisussaaffigilertariaqarpaa" 

"Nunarput nunanut allanut tunngasumik qanoq politikkeqassanerluni nammineq aalajangissavaa"

Folketingimut qinigassanngortittuni nunatsinneersut qinigaagaluarunik allanngunissamik qinersinissamut oqallinnermi neriorsuuterpassuaqarput.

Folketingiliuna nunatsinni qanoq oqaasissaqartigisoq? Tamanna pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.

Susassaqarfiit Danmarkip suli akisussaaffigisai 37-upput. Taakkunanngalu Namminersorlutik Oqartussanit Inatsisartuni amerlanerussuteqartut akuersinerisigut akisussaaffigineqalersinnaasut 32-upput.

Susassaqarfiit Danmarkip suli akisussaaffigisai matuma talerpiatungaani allaqqapput. 

Susassaqarfiit 37-t Danmarkip akisussaaffigai

Susassaqarfiit Danmarkip akisussaaffigisai

Susassaqarfiit ataani allaqqasut Danmarkip akisussaaffigai. Taakkuli Namminersorlutik Oqartussanit Inatsisartuni amerlanerussuteqartut akuersinerisigut akisussaaffgineqalersinnaapput.

  • Sulitilluni ajoqusernissamut sillimasiineq
  • Peqqinnissamut tunngasut sinneri
  • Angallanneq
  • Pigisat pillugit inatsit
  • Aqqartartoqarneq
  • Pinerluttunik isumaginninneq
  • Pas-it
  • Politiit unnerluussisussaatitaasullu taavalu pinerluttut pillugit inatsisit ilaat taakkununnga atasut
  • Eqqartuussiveqarneq pillugu inatsit, tamatumani eqqartuussivinnik pilersitsineq
  • Pinerluttut pillugit inatsit
  • Nunani allamiunut tunngasut killeqarfinnillu nakkutilliineq
  • Inuit pillugit inatsisit
  • Ilaqutariit pillugit inatsisit
  • Kingornussisussaatitaaneq pillugu inatsisit
  • Eqqartuussissorisoqarneq
  • Sakkoqarneq
  • Raadiut immarsiortut ajutoorneranni kiffartuussissuteqarneq isumannaallisaateqarnerlu
  • Raadiunut atassuteqaqatigiissuteqarneq
  • Piginneqatigiinnermut, naatsorsuuserinermut kukkunersiuisoqarnermullu tunngasut
  • Inuussutissarsiutinut uumasunullu nakorsaqarnermut tunngasut
  • Silaannakkut angallanneq
  • Pilerseqqaakkanut soorlu atuakkianut, eqqumiitsulianut, assilisanut il.il. piginnaatitaanermut tunngasut
  • Pilersitseqqaartutut piginnaatitaanermut tunngasut
  • Umiiarnikunut, tissarlukunut immallu iternanut tunngasut
  • Imarsiornermi isumannaallisaaneq
  • Umiarsuarnik nalunaarsuineq imarsiornermullu inatsisit
  • Nunap assiliorneq
  • Imarsiornermi angallavissanik nalunaaqutsersuineq
  • Naaralaartitsiveqarnermut ilisimasortaqarnermullu tunngasut
  • Immap avatangiisinut tunngasut
  • Aningaasaqarnermik aaqqissuussineq nakkutilliinerlu
  • Sullivinni atukkanut tunngasut (nunatta imartaani uuliasiornermut tunngasut nunatsinnit tiguneqareersut minillugit)
  • Silasiorneq

 

Danskit tunngaviusumik inatsisaat Namminersorlutillu Oqartussat inatsisaat naapertorlugit susassaqarfiit uku nunatta akisussaaffigilersinnaanngilai:

 

  • Naalagaaffiup qanoq naalakkersugaanissaanik inatsisiliaq (tamatumani naalagaaffiup inatsisiinut tunngaviusunut, inatsisit tunngaviusut naapertorlugit susassaqarfiinut, ilisarnaataanut assigisaannullu tunngasut)
  • Naalagaaffimmi innuttaanermut tunngasut
  • Eqqartuussiviit qullersaat
  • Nunanut allanut tunngasunut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkit
  • Aningaasat nalingannut aningaasanullu politikkit 

Folketingi susassaqarfiit 37-usut pillugit inatsisissatut siunnersuutit pillugit oqallisiginnittartussaavoq, akuersisartussaavoq, atorunnaarsitsisartussaavoq allannguisartussaalluniluunniit. 

Danmarkimi ministereqarfiit assigiinngitsut susassaqarfinnut taakkununnga akisussaasuullutillu aningaasaliissuteqartartuupput, susassaqarfiillu pillugit inatsisit eqquutsinneqarnissaannik aamma qulakkeerisuusarlutik.

Tassa susassaqarfinni taakkunani soorlu pinerluttunik isumaginnittoqarfimmut, eqqartuussiveqarnermut nunanulluunniit allanut politikkeqarnermut tunngasuni qanoq pisoqarnissaanik sunniuteqaqataasinnaapput.

Sunniuteqaqataanissamullu periarfissaat marluusut, Nasiffik - Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ilisimatusarfimmi pisortaq Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Folketingimi ataatsimiititaliat ilaanni ilaasortaaneq sunniuteqaqataanissamut siullertut periarfissaraat. Folketingimi ilaasortani nunatsinneersut marluusut Folketingip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaani ilaasortaasarput, ataatsimiititalianili arlalinni allani aamma ilaasortaakkajupput.

Tamannalu pingaaruteqarpoq. Inatsisinummi malittarisassanullu tunngasut ataatsimiititaliani suliarineqartarput.

- Folketingimi ilaasortani Kalaallit Nunaanneersut ataatsimiititaliani Kalaallit Nunaannut tunngasunik suliaqartartuni sunniuteqarluartartut ilisimatusarluni misissuinerit takutippaat, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Danskinilli politikerinik soorlu Folketingip ataatsimiititaliaata ilaanni ilaasortanik naalakkersuisoqataasunilluunniit pisortatiguunngitsumik soorlu kaffisoqatigiinnikkut oqaloqateqarneq sunniuteqaqataanissamut aappaattut periarfissaraat.

Folketingimilu sulinerup ilarujussuani taamaattoqakkajuttoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

- Folketingimi ilaasortani Kalaallit Nunaanneersut nunaminni ulluinnarni pisunut assigiinngitsorpaalutigut sunniuteqaqataasinnaapput.

Politikerertavut sunniuteqaqataaneruleraluttuinnartut

Folketingimi ilaasortani nunatsinneersut susassaqarfinni Danmarkimit akisussaaffigineqarlutik nunatsinnit akisussaaffigineqalersinnaanngitsuni aamma sunniuteqaqataaneruleraluttuinnarput.

Tamanna soorlu nunanut allanut tunngasunut politikkimut tunngasuni erserpoq.

Danskit tungnaviusumik inatsisaat aamma Namminersorlutik Oqartussat inatsisaat naapertorlugit nunarput susassaqarfiit ilaannut soorlu nunanut allanut tunngasunut illersornissamulluunniit tunngasumik nammineq politikkeqaqqusaanngilaq.

Danskilli politikerii soorlu Issittumi suliani nunanut allanut illersornissamulluunniit tunngasunik aalajangiissatillutik kalaallit politikerii tusarniaaviginerusaleraluttuinnaraat, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Uenighed og kølig luft mellem Grønlands folketingsmedlemmer  

- Suleriaatsinik allannguisoqaalunnikuuvoq. Taamaammat kalaallit politikerii nunaminnut paasissutissiinerusoqarnissaanik naalagaaffiulluunniit Kalaallit Nunaannut iluaqutaasussamik suliniuteqarnissaanik ataatsimiititaliani ilaasortaanermikkut, ataatsimeeqataanermikkut, aalajangeeqataanermikkut nukingisaarinikkulluunniit sunniuteqaqataasinnaapput.

Folketingimimi maanna ilaasortani nunatsinneersut marluk nunaqqatimik ukiorpaaluit matuma siornatigut ilaasortaasimasuninngarnit sunniuteqaqataanerusarput. 

- Assigiinngitorpaalutigut sunniuteqaqataangaatsiarlutillu Kalaallit Nunaat pillugu inatsisit malittarisassallu tunngavigalugit susassaqarfinni aalajangersimasuni pisortatigoortumik pisortatiguunngitsumillu sunniuteqaqataasinnaasarput, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Inatsisartut susassaqarfiit Danmarkip akisussaaffigisai pillugit kissaataat tusaaneqassasut

Folketingimimi ilaasortani nunatsinneersut Folketingimi suliani Danmarkimuinnaq tunngasuni aamma akuliusinnaallutillu Folketingimi suliani sumulluunniit tunngasuni tamani taasisinnaatitaapput.

AAMMA ATUARUK Overblik: Her er de grønlandske kandidater og deres mærkesager

Folketingimili suliani nunatsinnut attuumassuteqanngilluinnartuni qaqutikkut akuliuttarput.

Paarlattuanilli Folketingi nunatsinnut tunngasunik politikerertatsinnik peqataatitsinngikkaluarluni tunngaviusumik aamma aalajangiisinnaatitaavoq.

Naalagaaffiulli aamma Namminersorlutik Oqartussat isumaqatigiissutaat susassaqarfinnut Danmarkip akisussaaffigisaanut tunngatillugu allannguisoqartigani Inatsisartunit oqallisineqaqqaartarnissaannik qulakkeerisuuvoq. Tassa inatsisit susassaqarfinnut nunatsinnit akisussaaffigineqalersinnaasunut 32-usunut tunngasut nunatsinni pissutsit aallaavigalugit naleqqussarneqartarput.

Folketingimut novembarip aallaqqaataani qinersissaagut.