Qaanaami inuit pinngitsaalisaallutik nuutitaasimaneranut atatillugu, danskit naalagaaffiata iliuuseqarnissaa, suliniaqatigiiffinnit ILO-mit FN-millu ujartorneqarpoq.
Pinngitsaaliilluni nuutitsisimanermut atatillugu, paasissutissanik tunniussisoqarnissaa piumasarineqarpoq, paasissutissallu Danskit naalagaaffiannit tunniunneqassasut piumasarineqarluni.
Sakkutooqarfiliortoqarnissaa pissutaalluni 1953-mi Qaanaami piniartut ilaqutaalu 187-it, pinngitsaalillugit nuutinneqarput.
Nuutitaasimasut siullerpaamik 500.000 kr.-nik taarsiivigineqarput 1999-mi, tamarmillu immikkut 17.000 kr.-nik tunineqarlutik.
Ukiuni kingullerni arlaqalersuni eqqartuussivik aqqutigalugu suliaq ingerlasimavoq, ukiorlu kingulleq novembarip qaammataani annertunerusumik taarsiivigeqqulluni eqqartuussivilersuussineq ajorsarfiuvoq, annertunerusumik taarsiivigitinnissamik piumasaqartut ajorsarmata.
Eqqartuussivik aqqutigalugu suliaq ILO-mit malinnaaffigineqarpoq, ILO-llu malinnaanera pissuteqarpoq, alaatsinaanniarneqarmat Nunat ilaasortaasut malittarisassat malinneraat. ILO isumaqarpoq Danskit naalagaaffiat paasissutissanik naammattunik ILO-mut tunniussisarsimanngitsoq. ILO piumasaqarsimagaluarpoq Qaanaamut tunngatillugu paasissutissanik tuniorartuarneqarnissaq, tamannali naammaginanngitsumik ingerlasimasorineqarpoq,
Danskit eqqartuussiviata qullersaasup Højesteret-ip 2003-mi aalajangigai pillugit paasissutissanik perusuttoqarsimagaluarpoq, paaserusunneqarsimasunullu ilaavoq taarsiiviginninnermut suut malinneqarsimanersut, aammalu, Qaanaami pisimasup assinganik pisoqannginnissaa anguniarlugu danskit naalagaaffiat iliuuseqarsimanersoq.