EU Nuummi upernaaru sinniisoqarfeqaleriarpat, Europap erfalasua takussaalissaaq.

EU-mi Nuummi upernaaru sinniisoqarfeqalissasoq

EU Nuummi upernaaru allaffeqalissaaq. Tamanna nunatta Europallu akornanni aningaasaqarnikkut iluaqutaassasoq, EU-kommissionip Danmarkimi sinniisoqarfiata pisortaa oqarpoq.

USA Nuummi 2020-mi sinniisoqarfittaarpoq. EU-milu nunat nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaanni upernaaru aamma allaffeqarfittaassapput.

Kalaallit Nunaata nunallu EU-mi ilaasortat 27-t akornanni atassuteqaqatigiinnerulernissaat anguniarlugu taamaaliortoqartoq, EU-kommissionip Danmarkimi sinniisoqarfiani pisortaq Per Haugaard oqarpoq.

- Kalaallit Nunaat suleqatigiinnikkut EU-mut pingaaruteqartooreerpoq, suleqatigiinnerulernissaannulli ilippanartoqarpoq. Taamaammat Kalaallit Nunaannik pisariinnerusumik suleqatiginerulernissaanut qilanaarpugut.

EU-kommissionili Nuummi suli allaffissarsiormat qaqugorpiaq sinniisoqarfittaassanersoq suli aalajangerneqanngilaq. Allaffimmi tassani sulisut sisamaassapput.

Allaffilli pisortassarsineqareersoq pisortanngortussarlu EU-Kommissionimeertuusoq nunatsinnilu sulinermik sungiussisimasuusoq, Peter Haugaard oqarpoq. Pisortanngortussarli kinaanersoq suli nalunaarutigineqanngilaq.

Tamatuma saniatigut politikkikkut suliaqartussanik pingasunik atorfinitsitsisoqassaaq, taakkunannga ataaseq marlulluunniit nunatsinneersuullutillu kalaallisut oqaasiliussallutik.

EU-p nunarput aatsitassaqarluartoq arajutsisimanngikkaa

EU-li Nuummi allaffittaariarpat nunatta sutigut pissarsiaqaatigissavaa?

Per Haugaardip oqarnera naapertorlugu tamanna soorlu Naalakkersuisut, ilinniarfeqarfiit suliffeqarfiillu EU-mit tapiiffigineqarnissamik qinnuteqariaannanngornerannik kinguneqassaaq.

- Ulluinnarni atassuteqaqatigiilissaagut. Soorlu EU-p suliai taavalu suliniutinut assigiinngitsunut tapiiffigineqarnissamut periarfissat suunersut allaffitta Nuummi Kalaallit Nunaatalu sinnerani sumiiffinni allani innuttaasunut paasissutissiisassaaq. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortut suliniutinut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaalissapput, taanna oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Bruxelles: EU-p Nuummi allaffiani pingasuniit tallimanut sulisoqarnissamik pilersaaruteqartoq

EU-p nunatsinni aatsitassat soqutigeqigai, taassuma miserratiginngilaa.

Nunarsuarmi atortorissaarutinik digitaliusunik nioqqutissiortut aatsitassaalatsipput, taakkualu nunatsinni pissarsiarineqarsinnaapput. EU-kommissionilu nunatsinni aatsitassarsiornermut aningaasaleerusuppoq.

- EU aatsitassarsiornermik immikkut ilisimasaqarlunilu sapinngisamik attanneqarsinnaasumik qanoq aatsitassarsiortoqarsinnaanersoq paasiniarlugu suliniutini ataasiakkaani suleqataasinnaavoq, Per Haugaard oqarpoq. 

Aamma avatangiisinik eriaginninneq, ilisimatusarneq silallu pissusiata allanngoriartorneranut akiuiniarneq EU-p aningaasaliiffissatut soqutiginerugai, taassuma ilanngullugu oqaatigaa.

EU nunatta aningaasaqarneranut pingaaruteqartoq

EU-Kommissioni suua?

 

EU-Kommissioni namminersortuuvoq EU-mut ilaasoq.

 

Inatsisissanik Europa-Parlamentimut EU-llu ataatsimiittartoqatigiivinut siunnersuuteqartarpoq. Tamatuma saniatigut EU-mi aningaasaqarnermik aqutsisuullunilu EU-p malittarisassai nunani EU-mi ilaasortani eqquutitinneqarnerannik nakkutilliisuuvoq.

 

Aamma EU sinnerlugu nunallu tamalaat akornanni isumaqatigiissuteqartarpoq.

 

Nunat EU-mi ilaasortat tamarmik immikkut kommissionimiititaqarput, kommissionimilu ilaasortat kommissærinik taaneqartartut 27-upput.

Nunarput EF-imit 1985-imi ilaasortaajunnaareeraluarluni EU-lu ingammik ilinniartitaanermut aalisarnermullu tunngasutigut aningaasaqarnikkut suleqatigiinnermut tunngasunik arlalinnik isumaqatigiissuteqarput.

Aningaasat taakkua nunatta aningaasaqarnerata ullumikkut ilarujussuarai. Nunatta karsia EU-mit 2023-mi 218 millionit koruuninnappoq – aningaasallu taakku 2024-mi 251 millioninut qaffattussaallutik.

EU-Kommissioni nunatsinni sinniisoqarfeqalissalluni 2021-mi ukiakkut nalunaarpoq. Issittoq pillugu periusissiani saqqummiinerminut atatillugu taamaaliorpoq.

AAMMA ATUARUK EU-Kommissioni Issittumi inissisimalluarneruniarluni Nuummi allaffeqalerusuttoq

EU-p nunatsinni allaffeqalernissaa qilanaaralugu, Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep, taamanikkut oqarpoq.

- Nunanik pissaanilissuarnik assigiinngitsunillu suleqateqarnikkut ineriartorluarsinnaaneranut isumaqarpunga una aamma alloriarnertut atorluarneqarsinnaasoq, taanna KNR-imut oqarpoq.

EU-p Nuummi allaffeqalernissaanut tunngatillugu Kinap Ruslandilu Kalaallit Nunaannut qanillivinnaveeersimatinnissaa siunertarineqarnersoq Per Haugaard toqqannartumik aperineqarami ima akivoq:

- Tamanna isumaliutitta soorunami ilagaat. Kisianni EU-p Issittullu ingammik Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerulernissaat pingaarnertut anguniagaraarput.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl