Erniartornissaminik itigartitsisoq
Nadja Jensen Upernavimmeersoq apriilip naanerani aappassaanik ernisussanngortussaalluni Ilulissanut Nuummulluunniit erniartornissani aalajangersinnaavaa. Taassumali aaqqiissutit arlaannaalluunniit akuerisinnaanngilaa. Ilaqutariit Upernavimmut nooqqammerput, Nadja Jensenillu ernini pingasut affaanik ukiulik ataataani kisimiitsillugu qimakkusunngiivippaa.
- Ernerma illoqarfimmi nutaamiilluni anaanani taama sivisutigisumik qimaqqasinnaanngilaa. Ilulissani nakorsianut inissiisarfimmut ilagigaluarukku ullormut 500 koruunit sinneqassasoq paasitinneqarpunga. Ingasaqaaq. Kommunimit taperserneqarnissamik qinnuteqarpugut, nappaalli toqussutaasinnaasoq pillugu angalasoqarnerani taamaallaat tapersiisoqarsinnaavoq, Nadja Jensen oqarpoq.
Upernavimmi erninissat annilaangaginngiliuk?
- Ilumut, kisianni juumooqannginnera pinerullugu. Napparsimmavimmili tapersersuisumik peqqissaasoqarmat qujanarpoq. Tapersersuilluarni ajunngeqaat. Nakorsaq ernisoqarnerani ukiorpassuarni misilittagaqarpoq taassumalu suna tamarmi ajunngitsumik ingerlassanerarpaa, 4.120 grammimik oqimaassusilimmik maajip arfineq-aappaanni panissaarsimasoq, Nadja Jensen oqarpoq.
Nunatsinni ernisarfiit arfiniliinnanngoqqasut
Nunatsinni ernisarfiit 2000-ikkut aallartinnerani illoqarfinni 17-ini ernisarfeqarsimagaluartoq ullumikkut arfiniliinnaapput, tassalu Nuummi, Sisimiuni, Ilulissani, Qaqortumi, Aasianni Tasiilamilu.
Ernisarfinni juumuup erninermilu ikiortip saniatigut pilatsinnikkut ernisoqarnerani, aanaarnernik unitsitsisinnaasunik meeraaqqamillu uummarsaasinnaasunik sulisoqarnissaanik piumasaqaatimik eqqussisoqarnerata kinguneratigut ernisarfiit matoorarneqarput. Tamatumalu saniatigut arnat erninerliorsinnaasutut nalilerneqartut tamarmik Nuummut erniartornissaannut innersuunneqartalerput, Nuummimi Dronning Ingridiup Napparsimmavissuani immikkut ittumik kisimi ernisarfeqarpoq.
Amerlanerit neqeroorut akuerisarpaat
Nadja Jensenitulli illoqarfigisami ernisarfeqanngikkaangat angerlarsimaffik qimallugu erniartornissamut itigartitsisartut qaqutigoortorujussuupput. KNR-ip arnat oqaloqatigisaasa tamangajammik erninissaminnut atatillugu aallarlutik erniartornissaminnut akisussaaffilerneqarlutik, atsiugassinneqaraangamik erngertumik aallarnissartik aalajangertarpaat aamma naak nalinginnaasumik ernisussatut naatsorsuutigineqaraluaraangamik.
Peqqinnissamut aqutsisut suliat ataasiakkaat oqaaseqarfigerusunngilaat, allakkaminnili erninissamut neqerooruteqarnermi ernisussanut meeqqamullu isumannaannerpaaq ujartortarnerarpaat:
- Innuttaasut Peqqinnissaqarfiit innersuussutaat neqeroorutaallu malinniarnagit aalajangeraangamikku tamanna namminneq akisussaaffigisarpaat, Peqqinnissaqarfinnili sulisut sapinngisartik tamaat aalajangiinermi tapersiisarput. Suna tamarmi ajunngitsumik ingerlagaangat tamarmik nuannaarlutillu qujamasuttarput, killormuuanilli aamma pisoqarsinnaavoq, tamannalu innuttaasunut peqqinnissaqarfinnilu sulisunut alianartorujussuussaaq. Peqqinnissaqarfiup tamanut atugassarititaasut ikiorsiinissallu innuttaasunut sulisunullu pikkorissunut qularnaannerpaat aalajangiiffiginissai akisussaaffigai, Peqqinnissamut aqutsisut allapput.
