Hans Egedep eqqaassutissaa immamut isikkiveqarluni ukiuni 100-ngajanni Nuutoqqamiippoq. Hans Egedep Kalaallit Nunaaniisimaneranut ukiuni 200-nngortorsiorneranut atatillugu eqqaasutissaq napparneqarnikuuvoq.Assi: Camilla Dam/KNR

Egede ukiuni kingullerni 100-ni: Nersorneqarlunilu niaquigaasoq

Hans Egede Kalaallit Nunaannut tikimmalli ukiut 300-t qaangiupput. Sivisoqatingajaanillu taanna danskinit norskeniillu kingoqqisuusoq eqqartorneqartarsimaqaaq.

Hans Egede Nuup kangerluata paavanut umiarsuarmut Håbet-imut ilaalluni aasakkut alianaaqigaa tikippoq. Håbets Ø-mik atserlugu maani nunasivoq, tassanngaaniillu kalaallit kristumiunngornissaanut ajoqersuissalluni. Hans Egedep nunatsinnut tikinnera Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut pingaarnerpaat ilagiumaaraat kingusiinnaq paasinarsivoq.

Aviaq Fleischerip, kulturimik, oqaatsinik oqaluttuarisaanermilu Ilisimatusarfimmi ilisimatusartup, ukiut ingerlanerini danskinit norskeniilu kingoqqisup qanoq isigineqarnera ineriartorsimanersoq, Hans Egedep Kalaallit Nunaannut ukiut 300-nngortorsiorneranut atatillugu misissorsimavaa.

Ukiuni 200-nngortorsiorneq: Ulloq oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartoq

Ukiut 100-t matuma siorna Hans Egedep tikinnera nalliuttorsiutigineqangaatsiarpoq. Tassani Kalaallit Nunaannut nalliuttorsiortunut kunngikkormiut peqataajartorlutik tikerngaartut maluginiarnerqarnersaapput. Kong Christian qulingat Nuutoqqap talittarfiani qaqimmat ulloq oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarpoq. Dronning Alexandrinep ingiaqatigaa, kunngikkormiunillu takuniaasoqarluni inuppassuaqarpoq:

- Kalaallit Nunaannukarneq kunngikkormiunut kisimi immikkuullarinnani, aamma Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqaaq. Kalaallit Nunaannimi kunngikkormiunit tikeraartoqarsimanngisaannarnera eqqaamasassaavoq – allaat ukiut 200-t kunngeqarfimmiuusimanerup nalaani, Aviaq Fleischer oqarpoq.

Kunngikkormiut tikinnerani videoliaq uani takuuk.

 

Hans Egedep eqqaassutissaanik Nuutoqqami imaq qulaallugu inissisimasumi massakkullu eqqartugaaqqisumi, ukiuni 200-nngortorsiornissamut atatillugu pilersinneqarnissaanut katersisoqalerpoq:

- Taamani inuit upperneroqaat, kristumiuulluartullu Hans Egedemut qummut isiginnipput. Taamanilu tikeqqaarneranut atatillugu malunnartitsisoqarsinnaammat nuannaarput, Aviaq Fleischer nassuiaavoq.

Ukiuni 250-nngortorsiorneq: Nuummi persuarsiortoqaraluarluni pisoqaqqajaasoq

Soorlu ukiut 50-t siuliani taamaattoqarsimasoq 1971-mi aamma nalliuttorsiungaatsiarput. Kunngikkormiunit tikeraartoqaqqippoq, nalliuttorsiornermullu atatillugu Hans Egedep oqaluffia ammaanersiorneqarluni:

- Ulluni pingasuni nalliuttorsiortoqangaatsiarpoq, Dronningi kunngissarlu Kangermukarput, Hans Egede nunatsinnukarmat umiarsuaq ilaaffigisaata assinga Nuutoqqamut tulappoq, Aviaq Fleischer oqarpoq.

Dronning Margrethe aappaat prins Henrillu 1971-imi Kangermi eqqaaniaasoqarmat. Assi: AG

Innuttaasut akornanni nalliuttorsiortoqangaatsiarpoq, allaat qummoroortartoqarpoq, arsaattunik unammisoqarluni, nerersuaqatigiittoqarpoq naalagiartoqarlunilu:

- Nuummiut tamarmik nalliuttorsiorput, Aviaq Fleischer oqarpoq.

Hans Egede nunasiaalersitsisutut saamasutut, Kalaallit Nunaanut ajunngitsumik sunniuteqartutut 1971-imi isigineqartoq Aviaq Fleischer isumaqarpoq. Tamanna isuma AG-mi pisortaasimasup, Jørgen Fleischerip,  ima oqaasertalerpaa:

"Arlaatigut ukiut 250-it ingerlareersimasut pillugit nuannaarutissaqarpoq. (…) Nunasiaateqalersut inoqqaallu akornanni nunasiaatilippassuit assiginagit sorsuttoqanngilaq. (…) Inuuneq ingerlaqqippoq, suna tamarmilu ajornani.”

Taamaakkaluartoq isornartorsiuisut aallartereerput:

-  Ukiorpassuarni kalaallit uppertorujussuupput, taamaattumillu Hans Egede isornartorsiorneqarnani, Kalaallit Nunaanullu upperisaq kristumiussuseq eqqussimammagu qujaniarfigineqartarluni. Taamaakkaluartoq isornartorsiuisoqartalerpoq, Aviaq Fleischer oqarpoq.

275-nngortorsiorneq: Arlaqartunit puigugaasoq

Kalaallit Nunaata Namminersornerulernerata kingorna 1996-imi aatsaat nalliuttorsiutigineqaqqippoq. Namminersornerulernerup malitsigisaanik Hans Egede nunasiaataasimanerlu pillugit isornartorsiorneqarnerulersimasoq Aviaq Fleischer oqarpoq. Ilaatigut rockinik nipilersoqatigiit Unneraarsuit nipilersukkamik Toornaarsummik taallugu saqqummersitsipput, tassani kalaallit inooriaasiat nersorneqarpoq, Hans Egedelu tiaavuluttut kalaallit inooriaasiannik arsaarinnissimasutut taaneqarluni:

- Eqqaasutissap eqqaanut naasortaliisoqartarpoq, taamaakkaluartoq nalliuttorsiortoqaranilu oqalugiartoqanngilaq. Puigorneqaleriartorsimavoq. Allaallu aviisimi AG-mi Hans Egedep inuuia nalliuttorsiutigineqarneralu paarlaaneqarsimapput (Hans Egede januaarip 31-iani inunngorpoq), inuit allanik ukkataqalersimaneranut ersiutaalluni, Aviaq Fleischer nassuiaavoq.

300-nngortorsiorneq: Hans Egede nipangiutiinarneqartoq

Hans Egede pillugu eqqaaniaasoqarneranik sapaatip-akunnerata naanerani kingullermi misissuisimagaluaraanni, oqaluffimmi malunnartitsineq kisimi maluginiagassaasoq arajutsisimassanngilaat. Tamanna pissutissaqarluarpoq, Aviaq Fleischer oqarpoq:

- Pisortanit malunnartitsisoqarnianngilaq, tamanna Nuummi ukiuni kingullerni oqallisaangaatsiarneranik pissuteqarpoq. Taamaattumillu aningaasaliigaluarnerit 3 millionit koruuninik naleqartut unitsiinnarneqarput.

Hans Egede niaqoqanngitsoq. Aqqalu Berthelsenimit photoshopigaq. Assi: Aqqalu Berthelsen

Inuiaqatigiit akornanni Hans Egede pillugu isummersuutit assigiinngisitaarnerat malunnartitserusukkunnaarnermut tunngaviusinnaasoq, Aviaq Fleischer oqarpoq:

- Hans Egede pillugu isummat marlunnut avillutik massakkut oqallittoqangaatsiarpoq. Nunasiaatinngortitsisoq pitsaasoq taavalu nunasiaatinngortitsisoq ajortoq. Qeqqaniippullu qanoq isumaqarnissaminnik nalornisut. Taamaasillunilu oqallinneq marlunnut avinneqarsinnaalluni, Aviaq Fleischer oqarpoq.   

250-inngortorsiornermut sanilliussissagaanni Hans Egedemut isiginnittaaseq ersarissumik allanngoriarujussuarsimasutut nalilerneqarsinnaasoq, taassuma aamma oqaatigaa. Nunasiaataasimaneq pillugu soorlu 70-ikkunnituut massakkut oqallittoqangaatsiarmat. Taamanikkummi inuusuttunit politikkikkut ilungersuutigineqartut massakkumut assigiissuteqaqaat. Hans Egedep qanoq isigineqarnera allanngortigissanersoq siunissap takutikkumaarpaa, Aviaq Fleischer naliliivoq.

Hans Egedep nunatsinnut tikinneraniit ukiut 300-nngortorsiorneranut atatillugu, Aviaq Fleischer atuakkiaminik,”Tro og samfund i Grønland”, saqqummiusseqqammerpoq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl