Dronningi puisip amianik kavasserluni pujoralattuinnarmik Nuummut tikippoq

Inuit amerlanngitsut dronningi tikilluarqquniarlugu mittarfiliarsimapput. Aputsiaq Heinrich Eugenius piareersareersimavoq.

Nal. 12.59 Air Greenlandip timmisartuutaa Dash 8 pujoralattuinnarmik Nuup Mittarfianut mippoq.

Dronningi puisip amianik kavaajalerluni siulliulluni timmisartumiit anivoq. Taava ilaasut sinneri Ilulissaniit Kangerlussuarmiillu ilaasut aniapput. 

Inuit amerrlanngitsut mittarfiup silataani dronningi biilinik taartunik igalaalinnik saneqquttoq aalateriffiginiarlugu utaqqivaat.

Utaqqisut ilagaat Aputsiaq Heinrich Eugenius, arfineq pingasunik ukiulik. Taassuma dronningi tikissamaartoq atuarfimmi eqqartorsimanerarpaa.

- Atuakkani Dronningip assinga isiginnaarlutigu tikinnissaa eqqartorparput, taanna oqarpoq. 

Taassumalu aamma dronngingimut tunngasunik ilisimasaqarpoq.

- Dronningi 1940-mi inunngorpoq, 81-inillu ukioqarluni. Siornatigut takunikuunngilara. 

Takunissaanut qilanaarpit?

- Aap, taanna qungujulluni oqarpoq. 

 

Ass.: Malik Brøns

 

Dronningi biilinik saneqqulluni igalaat taartut iluatungaanniit aalaterimmat, taanna akillugu aalaterersuataarpoq.

- Dronningi takugakku, nuan´! Aamma aalateriffigaara, nuannaarluni oqarpoq.

 

Ass.: Malik Brøns

 

Søren Thornberg erninilu pingasunik ukiulik, Gustav, aamma dronningip tikilluaqqunissaanut piareersimapput. Tamannali piaarinaatsuinerinnaavoq. 

- Timmisartuniguna isiginnaariarluta anigatta. Dronngingip tikinnissaa eqqarsaatiginngivikkaluarparput. Politiilli kusanartunik atukkersorsimasut takugatsigit eqqarsarpugut; Ila taava takuniaannassaqaarput, Søren Thornberg oqarpoq. 

- Dronningip maanngarluni malunnartitsiniaanera iluaraara. Tamattami naalagaaffeqatigiippugut. 

IIlit takusassamaarpiuk?

- Ilami Sissiukkap eqqaani najugaqaratta takussajunnarsivarput, Søren Thornberg oqarpoq.

Ataatami kakakkaani Gustav akuersaarluni sikingarpoq.

Dronningip aataavata Christian den 10.-ip kunngiusartuni siullersaalluni Kalaallit Nunaannukarneraniit ukiut 100-t maanna qaangiupput.

Knud Rasmussen-ip Thuleekspeditionimut peqataaneraniit aamma ukiiut 100-t qaangiupput. Og det 300 år siden, at den dansk-norske præst Hans Egede kom til Grønland. Dansk-norskip palasip Hans Egede-p Kalaallit Nunaannut tikineraniit aamma ukiut 300-t maanna qaangiupput.

Taamaammat sapaatip naanerani uani, kingusinaalaarluni dronningip tikeraarnerani, nalliuttorsiortut tulleriaaginnavipput. Dronningi 24. juuli tikeriarluni 5. auggusti aallaqqittussaanikuugaluartoq, corona pissutigalugu taanna unitsiinnarneqarpoq.

Kristumiuussutsip eqqunneqarneraniit ukiut 300-t qaangiunnerat Dronningip Nuummi Ilisimatusarfimmi malunnartissavaa. Aaqqissuussami tassani Hans Egede-p allagaatai naapertorlugit atuakkiaq ”Hans Egede-p tikinneraniit ukiut 300-t qaangiunenranni, Kalaallit Nunaanni upperisaq inuiaqatigiillu” dronningimut tunniunneqassaaq.

Dronngip aatami Dronning Alexandrine-llu 1921-mi tikeraanerannut eqqaassutissap Sissiukkamiittup eqqaani allagartassaa aqagu uliissavaa. 

Tamatuma kingorna biskoppinngortitsisoqassaaq, Katuami kaffisoqatigiinneqassalluni, tusagassiortunik katersuutsitsisoqassalluni kiisalu biskoppinngortoq peqatigalugu Hotel Hans Egede-mi nereqatigiittoqassalluni. 



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat