Severine S. Jensenip ernera aqqaneq-marlunnik ukiulik Nuummi aqqusinermi sapaatip akunnerata siuliani saassunneqarpoq. Taannalu kisimiinngilaq, meeqqallu persuttaasarata takussaaleraluttuinnarnera pissutigalugu sisamanngormat ataatsimiittoqarpoq.Assi: Arctic Circle

Doris J. Jensenip meeqqat persuttaasarnerat pillugu ataatsimiigiaqqusinera

Doris J. Jensen meeqqat persuttaasarnerat pillugu ippassaq unnukkut ataatsimiititsivoq. Meeqqat meeqqanut allanut persuttaasarnerata takussaaneruleraluttuinnarnera pissutigalugu taanna ataatsimiititsivoq.

Severine S. Jensenip ernera aqqaneq-marlunnik ukiulik Nuummi aqqusinermi sapaatip akunnerata siuliani saassunneqarpoq. Taanna uppisinneqarluni nukappiaqqanit tallimanit persuttarneqarlunilu tukkarneqarpoq, allallu ilaasut qulit missaanniittut isiginnaartuupput.

Taannalu kisimi taama nalaataqarsimanngilaq. Politiit aamma Meeqqat Illersuisuata Aviâja Egede Lyngep meeqqat meeqqanut allanut persuttaasarneranut tunngatillugu suliat piffissami kingullermi amerlisut KNR-imut paasissutissiissutigaat.

Taammmat Siumumit politikeri, Doris J. Jensen ippassaq unnukkut ataatsimiititsivoq. Taamaaliornerani inuttut nammineq iliuuseraa, taannami aamma anaanaavoq ernumassuteqarlunilu, taanna KNR-imut oqarpoq. Doris J. Jensenip soraluaa eqimattaani persuttaasoqarnerani qanittumi aamma isiginnittuuvoq.

AAMMA ATUARUK Meeqqat illersuisuat: Meeqqanut persuttaasoqartarnera ernumanartumik takussaaleraluttuinnarpoq

- Tamatigoortorujussuarmik takkuttoqarpoq pinerlinneqarsimasunut qinigisaanut aamma pinerliiniarsimasunut qanigisaasut, Doris J. Jensen oqarpoq.

Sapaatit akunneri marluk qaangiuppata naapeqqinniartut

Nuummi Atuarfik Samuel Kleinschmidtimut takkuttut 40-t sinneqalaarput. Taakkulu tamarmik ullut 14-it qaangiuppata naapeqqinnissaq isumaqatigiissutigigaat.

- Maligassiusussanik nassaarniarnissatsinnut siunnersuuteqartoqarpoq. Akerliussutsimik takutitsinissaq siunnersuutigineqarpoq, arlalli Natteravniorusullutik oqaatigaa, Doris J. Jensen oqarpoq.

Natteravnit tassaapput inersimasut namminneq kajumissutsiminnik iliuuseqarlutik illoqarfimmi sungaartumik kavaajalerlutik ingerlaartartut taakkulu meeqqanut inuusuttunullu toqqissisimanermik pilersitseqataasarput.

- Angajoqqqaanik ilaqutariittut naleqartitanik pingaaruteqartunit ilinniartinneqarnissamik aamma kissaateqartoqarpoq. Aamma meeqqat unnukkut aneertarnissaannut killiliinissaq ilaasa siunnersuutigaat. Peqataasut tamarmik akisussaaffimmik tiguseqataanissaq isumaqatigiissutigaat.

Meeqqat meeqqanut allanut persuttaanerannut suliat qassiiusut

Meeqqat Illersuisuata Aviâja Egede Lyngep meeqqat meeqqanut persuttaasarnerannut suliat qassiiusut maliginiarpai:

- Piffissaq kingulleq ingammik, meeqqat meeraqatiminnik sakkortoorujussuarmik pissusilersortut. Tassa timikkut tarnikkullu persuttaaneq, ajoraluartumik meeraqatiminnut atoraat ernumassutigineqarluni saaffiginnissutaasarpoq. Taakku saniatigut aamma uagut nammineq malinnaanertigut takuneqarsinnaalluni, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Takussaaneruleraluttuinnarnerallu Kalaallit Nunaanni Politiit uppernarsarpaat.

-  Inuusuttut akornanni sakkortuumik persuttaasarnerit amerliartortut nalaattalerpagut, Kalaallit Nunaanni Politiit pinaveersaartitsinermut misissuinermullu pisortaat, Mikkel Høj Svendsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Severinep ernera saassunneqartoq: Anaanatut ernumanarpoq kamaammernarlunilu

Meeqqat Illersuiata, Aviâja Egede Lyngep angajoqqaat ajornartorsiutaasumik qaqitsinerat nuannaarutigaa. Tamatuma saniatigut pimoorussamik iliuuseqartoqarnissaa pingaaruteqarnerarpaa.

- Qiterpiaa tassaavoq, uagut innuttaaqataasugut qanoq iliuuseqarsinnaanerput. Periarfissaq arlaqarput, aamma kaammattuisinnaavugut. Assersuutigiinnarlugu kommuni ullumikkut miljøarbejdereqarpoq, taakku ullukkut sulisarput meeqqanut nakkutiginnillutik, aamma kommunit taakku sulisui amerlineqarsinnaapput, unnukkullu nakkutiginninnerit ingerlanneqartalerlutik. Kisianni aamma inuit namminneq uagut piumassutsimik ikiuukkusuttut unnuarissanut nalunaarsinnaavugut.

- Oqartussani, sunngiffimmi ornittakkani, atuarfinni angajoqqaanilu iliuuseqartoqassaaq. Tassa imaappoq meeqqat inuunerannut attuumassuteqartut tamarmik suliniuteqarfiussapput.

Meeqqammi persuttaasartut iliuuseqarfigineqassasut oqaatigaa:

- Meeqqat tarnikkut timikkullu nakuuseraagamik ikioqqunermik aamma suaarutaasarpoq. Taakku tassaapput meeqqat inuunerliorluinnartut. Taamaammat meeqqat ilaasa ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinerannut takussutissaavoq annertooq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat