Danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut aamma isumannaallisaanermut politikikkut periusissiaannut pingaaruteqartumik kissaatigisaat tassaavoq Issittumi sakkutooqarnikkut nutarsaaneq Kalaallit Nunaanni droneqarnikkut aamma Savalimmiuni radareqarnikkut. Kisianni Kalaallit Nunaannik Savalimmiunillu isumaqatigiissutiginissaanut arllinnik akimmiffeqarpoq, Nasiffimmi centerlederi Rasmus Leander nassuiaavoq.Asseq: ILISIMATUSARFIKAssi: ILISIMATUSARFIK

Danskit sillimaniarnermut periusissiaanni nutaami Issittumiit akimmiffissaqarpoq

Danmarkip erseqqissarpaa isumannaallisaanikkut malunnartumik suliniutaasoq. Kisianni issittumi pisinnaasanik aaqqiinermut pilersaarummut annertuunik akimmiffissaqarpoq, danskit periusissiaanni pingaannginnerusutut saqqummiunneqartumi. Ilisimatusarfimmi centerlederi taama naliliivoq.

Kalaallt Nunaat qulaallugu dronit aamma Savalimmiuni radari alapernaarsortoq.

Illersornissaqarfiup Issittumik alapernaarsuinera tassanilu najuunnera nakussassassavaa. Tamanna ukioq ataaseq danskit naalakkersuisuisa anguniagarsimavaat. Sapaatip akunnerani siuliani anguniagaq taanna erseqqissaqqippaat. 

Danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut periusissiamik nutaamik saqqummiussimmata tamanna pivoq.

Periusissiaq aamma avannamut anguniakkanullu ilisimalluakkatsinnut tikkuarpoq. Issittumi pissangartorsiunnginnissaq aamma Kalaallit Nunaannik Savalimmiunillu qaninnerusumik suleqateqarnissaq tassani pineqarput. Aammalu nunarsuup ilaani tamaani Illersornissaqarfiup nakussassarneqarnissaanut kissaatigisaq.

- Naalagaaffeqatigiinnermi tamarmi oqartussaassuserput soqutigisavullu atortuutinniarpavut, danskit naalakkersuisuisa periusissiaanni ilaatigut taama allassimavoq.

Danskit naalakkersuisui naapertorlugit pisinnaasanik aaqqiineq koruuninik 1,5 miiliardinik nalilik sakkutuujunngitsunut aamma sakkutuunut suliassanik naammassinninnissamut atorneqassaaq.  

Dronit radarillu atorlugit Illersornissaqarfiup Issittumik alapernaarsuinera tassanilu najuunnera nakussassassavaa. Danskit naalakkersuisuisa erseqqissarpaat 2019-ip kingornatigut danskit nunanut allanut isumannaassutsimullu politikikkut suliniutaasa malunnaateqartut qulit ilagigaat.

- Periusissiap kingulliup kingorna pisut pingaarutillit angusat ilagaat. Kisanni tassa Thorshavnimut Nuummullu naleqqiullugit annertuumik akimmiffissaqarpoq, tamannalu periusissiami aamma saqqummiunneqarnerani tunuarsimaartinneqarpoq, Rasmus Leander oqarpoq.

Nasiffimmi – Ilisimatusarfimmi Nunanut Allanut aamma Sillimaniarnermut politikkimik sammisaqarfiusumi pisortaavoq, danskillu periusissiaat misissorluarsimallugu.

Sakkutooqarnikkut nakkutiginninneq oqallissutaavoq 

Ukioq ataaseq qaangiuppoq danskit taamanikkut illersornissamut ministerisimasaata Trine Bramsenip Illersornissaqarfiup nakkutiginninnermut pilersaarutaa  saqqummiummagu, tassanilu pineqarpoq Issittup nakkutigineqarnissata nakussatsinneqarnissaa kalaallit Nunaani dronitigut aamma Savalimmiuni radareqarnikkut.   

Kisianni pilersaarutit Naalakkersuisunit imaluunniit Savalimmiut Thorshavnimi naalakkersuisuinit suli akuerineqanngillat.

AAMMA ATUARUK Issittoq pillugu iliuusissiornissaq ukiumi nutaami tangomik qiteqatigiinnertut ittumik nangissaaq

Akimmiffiusut ilaat ataaseq ilaatigut tassaavoq sakkutooqarnikut nutarterineq saassussinissamut imaluunniit illersornissamut tunngasuunersup apeqqutaanera.

- Pisinnaasanut pilersaarutiniittut saqqummiunneqarput illersornissamut tunngasuunerarlugit Kalaallit Nunaata nunartaata aamma issittup nunartaata nakkutiginerannut atorneqartussatut, Rasmus Leander oqarpoq.

Danskit tungaanniit taamatut saqqummiunneqarpoq.

Kisianni taamani nunanut allanut naalakkersuisuusoq Pele Broberg Naleqqameersoq isumaqataanngilaq.

Tassami Kalaallit Nunaanni sakkutuutut pisinnaasat arlallit Kalaallit Nunaanni Flere Naalakkersuisut politikkiannut akerliusut, aasaq pisinnaasat pillugit taama oqarpoq. 

- Pele Brobergimi isumaqarpoq  Danmarkip sakkutooqarnikkut nakussassanera ajornartorsiutitut isigaa. Eqqarsaat taanna politikerimi ataasiinnaanngilaq, kisianni aamma politikerit allat isumaqarput taakkununnga Kalaallit Nunaat sapinngisamik ilanngutitinneqassanngitsoq Rasmus Leander oqarpoq itisiliillunilu:

- Ilisimatuussutsikkut misissuinermi oqaloqatigiissutigisarparput pisinnaasat illersornissamut saassussinissamulluunniit atortut immikkoortinnissaat ajornarsigaluttuinnartoq, imaaliallaannarlunilu allamut saatsinneqarsinnaapput. Russit suniarnerat pitsaanerusumik nakkutigisinnaagutsigu akerleriissutit annikinnerit pilersinneqarsinnaassapput, taakkulu annertusiartorsinnaapput imaluunniit tatiginninnginnermik issittumi suleqatigiinnermik ajorsaarisumik pilersitsilluni.

Periusissiamit aamma erserpoq Illersornissaqarfiup akisussaaffiisa ilagigaat annaassiniarnernut, avatangiisinik nakkutiginninnernut aamma aalisarnermik nakkutilliinermut tapersiissallutik.

NATO aamma Rusland Issittumi    

Danskit naalakkersuisuisa periusissiami NATO-mi iligiit Issittumik ukkataqarnerat annertunerulersoq aamma tapersiiniarpaat. 

Tamannalu Rasmus Leanderip uissuummissutigaa. Tassami qanoq siuniussaqarnerluni Ruslandimut paasisitsinissaq mianersuulluinnartariaqarmat.

- Ukiorpaalunni oqallisaanikuuvoq NATO issittumi pisortatigoortumik akisussaaffeqassanersoq. Tamannalu Rusland-imut aarlerinartuusinnaavoq, kukkusumik imaluunniit soqutigisaminnut qanillivallaartutut paasippassuk. Tamannarpiarmi massakkut Ukrainemi pivoq, neriuutigissavarpullu issittumut siaruaatissanngitsoq,  Rasmus Leander oqarpoq nangillunilu:

- Tassa NATOp Issittumiinnissaanik tamakkiisumik tapersersuineq uissuummissutigilaarpara. Isumassarsiaalluarnersoq nalornivara.

Danskit nunanut allanut isumannaallisaanermullu periusissiat pillugu annertunerusumik uani takusinnaavat.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl