Danskit naalakkersuisui nutaat Issittup illersornissaanut pioreersunik isumaqatigiissusiortut

Pia Olsen Dyhr, Lars Løkke Rasmussen aamma Mette Frederiksen Marienborg Slotimi naalakkersuisut tunngavissaat nutaaq marlunngornermi saqqummiummassuk Naalagaaffeqatigiinneq eqqaavaat.

Tamatumunngali atatillugu Kalaallit Nunaata Savalimmiullu suleqatigilluarnerunissaat nunanullu allanut politikkimut tunngatillugu annerusumik ukkataqarnissaq eqqaaneqanngillat.

Issittumili isumannaallisaanermut tunngavoq.

Issittumi illersornissaq isumannaallisaanerlu naalakkersuisut tunngavittaavanni arlaleriarlutik eqqaaneqarput, amerlanerusunilli aningaasaliisoqarnerunissaa naatsorsuutigineqassanngilaq:

- Kissaatigisat ukiut qulingajaat matuma siornatigut kissaatigineqareersut sulilu piviusunngortinneqanngitsut allassimapput, Hans Peder Kirkegaard oqarpoq.

Issittumi tunngaviusumik ilinniarfiup nutaap Issittumilu Sakkutooqarfimmi inuttat amerlineqarnerata saniatigut Kalaallit Nunaanni illersornissaq pillugu ukiuni kingullerni annerusumik pisoqanngilaq, Hans Peder Kirkegaard oqaluttuarpoq.

Taanna naalakkersuisunut illersornissamut isumannaallisaanermullu politikkimut siornatigut immikkut siunnersortaavoq, isumannaallisaanermullu politikki pillugu ph.d-nngorniarluni allaaserisani qanittukkut naammassinialerpaa.

Natolli naalakkersuisut tunngaviannut erseqqissumik ilanngunneqarnera aatsaat pivoq, Hans Peder Kirkegaardillu Ruslandip qisuariaatissaa tamanna pissutigalugu immikkut nakkutigaa. Tamatuma saniatigut Tasiilami immap naqqatigoortumik kabelitaarnissaq Tunumi sakkussiornertut isigineqarsinnaavoq.

Pioreersut nutaaliariniarneqartut

Illersornissamut Naalakkersuisoqarfik Issittumi pisariaqartinneqartut ilaat sammillugit 2016-imi nalunaarusiorpoq.

Nunap immikkoortuani sakkussialersuinermut 1,5 milliard koruunit immikkoortinneqarnissaat 2018-imi isumaqatigiissutigineqarpoq. Tamanna illersornissamut ministereqarfimmit illersornissarlu pillugu isumaqatiginninniartunit ukiut pingasut qaangiummata akuerineqarpoq, naalakkersuisullu  aningaasat qanoq atorneqarnissaat pillugu ukioq ataaseq qaangiummat isumaqatigiissuteqarfigineqarput.

Aningaasat Issittumi Atlantikullu Avannaani illersornissamut isumaqatigiissutip immikkoortuisa siullersaannut siorna ilanngunneqarput.

- Isumaqarpunga taamaaliorniarnerup isumaqatigiissummi maanna allaqqanera soqutiginalaartorujussuusoq. Pioreersut nutaaliariniarneqarput, Hans Peder Kirkegaard oqarpoq. 

Nakkutilliinerup pitsanngorsarnissaanut sinerissami radareqalernissaq, isumaqatigiissutigineqartut ilagaat, aamma annaassiniarnermik ujaasinermillu upalungaarsimanerup annerulernissaa qulimiguulinnillu nutaanik pisinissaq.

- Sinerissami radareqarneq kalaallit inuunerannik ullumimit annaassisalereersinnaassagaluarput. Assersuutigalugu umiatsiaaraq Qeqertarsuup Tunuani tammarpat, umiatsiaaraq, radarikkut umiarsuarnik anginerusunik nakkutilliinissamut sanaajusumi, takuneqarsinnaassaaq, Hans Peder Kirkegaard oqarpoq.

Taassuma naalakkersuisunngortut sakkussiornerulernissap qaqugu pinissaanik erseqqinnerusumik oqaatiginnissimasinnaasorigaluarpai.

- Maannakkut isumaqatigiissuterpassuaqaannarpugut, ukiunili kingullerni qulini ilisimaneqareersut suli atuupput.

Ruslandimut akerlilersuinerulerneq

Natop Kalaallit Nunaanni suliassanik aaqqiinissamut peqataanissaata erseqqissumik allassimanera Naalakkersuisut tunngavilersuutaanni nutaartaavoq:

- Innarligassaannginnerput anguniarlugu alapernaarsuinerullu tungaatigut piginnaanngorsassaagut Natollu iligiillu nunap immikkoortuani suliaqarneranni ikiornissaannut piginnaanngorsassalluta. 

Hans Peder Kirkegaardip oqarnera naapertorlugu, Amerikamiut naalakkersuisuinit nunap immikkoortuani illersornissaq kisimiilluni isumagiumannissinngaannginneq pillugu ukiuni arlalinni tatineqarnerup kingorna tamanna pivoq.

- Tamanna politikkikkut allannguutaavoq maluginiarnartoq, Hans Peder Kirkegaard oqarpoq:

- Kalaallit Nunaat USA-p Danmarkillu akisussaaffiattut isigineqarnera politikkikkut piffissami sivisuumi atuuppoq, Natomi qanillattulerpat Ruslandimit akerlilersuinerulernertut isigineqassammat.

Ruslandip Natop Issittumiinnera pillugu pisortatigoortumik oqaaseqarsimannginnera, Natolli nunani avannarlerni iligisai qarasaasiat atorlugit sorsuttorujussuugai taassuma maluginiaqquaa.

Rusland Issittumi killeqarfimmini Kolap qeqertaasaani, pingaartumik alapernaarsuinermut missilinullu ungasissumut igeriunneqartartunut tunngatillugu suliaqartarpoq, sakkutuuili amerlanerit Ukrainemut nuunneqarnikuupput.

- Ruslandip Issittumi soqutigisai allanngornikuunngillat - aamma Ukrainemi sorsunnerup nalaani. Ukkatarinninnerat imaassinnaavoq allanngortoq, Kolalli qeqertaasaata eqqaani suli suliaqartuarnertik takutissallugu atomimillu qaartartumik saassunneqaraluarunik akisinnaanertik takutinnissaa suli pingaartippaat, Hans Peder Kirkegaard oqarpoq.

Tunumi sakkussiorneq

Inuit Ataqatigiinneersup, folketingimut ilaasortap, Naaja H. Nathanielsenip Tasiilamut imaatigut kabeli nutaaq naalakkersuisoqatigiilersut tunngavissaanni allassimasoq kalaallit angusaasa ilaattut erseqqissaatigaa.

Imaatigut kabeli Illersornissaqarfiup issittumi piginnaasaannut nukittorsaatigineqarsinnaasutut oqaatigineqartoq tunngavimmi aamma atuarneqarsinnaavoq.

- Imaatigut kabelip Illersornissaqarfiup Tunumi suliaqarneranut atatillugu periarfissatut atorneqarsinnaanera isumaliutigineqarsinnaasoq takorloorneqarsinnaavoq, Hans Peder Kirkegaard oqarpoq.

USA-p Ruslandimit aqqartartut Tunup imartaaniittoqarsinnaanera piffissami sivisuumi ernumassutigaa.

- Kunngeqarfiup tungaaniit Tunup sineriaani tamakku imaatigut silaannakkullu naammattumik maannamut nakkutigineqarnikuunngillat, Hans Peder Kirkegaard oqarpoq:

- Imaatigut kabeli nakkutilliinermut atortunit nutaanik paasissutissanik angisuunik nuussisoqarnissaanut aqqutaasinnaavoq.