Danskit aningaasanut inatsisissaannut assigiinnik kissaateqartut
Aleqa Hammond piffissami kingullermi perulluliuutaagaluartoq, attaviitsorlu aamma Aaja Chemnitz Larsen (IA) Folketingimi suleqatigiinngikkaluartut, Folketingip oqaluttarfianit ataasinngormat unnukkut saqqummiigamik pingaartitaat assigiittupilussuusut erserpoq.
Danskit aappaagumut aningaasanut inatsisissaata siullermeerneqarnerani tamanna pivoq.
Danmarkimi kalaallit inooqataaniarnikkut ajornartorsiortut suliniuteqarfigineqarnerisa ukiuni tulliuttuni ingerlaannarnissaa kissaatigaat. Aamma Danmarkimi ilinniagaqarnersiuteqartitsinerup allanngortinneqarnissaanik danskit naalakkersuisuisa siunnersuuteqarneranni kalaallit ilinniagaqartut eqqugaannginnissaat anguniarlugu aaqqiissuteqartoqarnissaa kissaatigaat.
- Ilinniagaqarnersiuteqarnerup aaqqissuuteqqinneqarnissaa piviusunngortinneqassappat kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut pillugit immikkut piumasaqaateqarnikkut aaqqiissuteqartoqarsinnaassasoraara, Aleqa Hammond taama oqarpoq.
Politiit eqqartuussiveqarnerlu pillugit piumasaqaatit
Folketingimut ilaasortaatitatta oqalugiaataanni aamma Nunatsinni Politiit radiokkut atttaveqaqatigiinnermut nutaanik atortorissaarutitaartinnissaannik piumasaqaateqartoqarpoq. Atortorissaarutit maanna pigineqartut ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata pisoqalillutik atorneqarsinnaajunnaassapput, taamaammat Danmarkimi politiit atortorissaarutaasa assinginik nutarsaasoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq.
Aamma danskit kalaallillu politiivisa assigiimmik akissaaserneqarnissaat politikerit marluusut piumasaqaatigaat.
- Politeeqarnerup iluani, aamma naalagaaffiup allatigut suliaqarfigisaani, Naalagaaffeqatigiinni akissaatitigut assigiinngissutsit tulluanngitsut takujuarpagut. Danskit naalakkersuisuinut Naalagaaffeqatigiinnermullu nutaaliaasumut tamanna naleqqutinngilaq. Tamanna aaqqissuussaasumik iluarsiiffigineqartariaqarpoq, Aaja Chemnitz Larsen taama oqarpoq.
Issittumut tunngasunut nunanut allanut politikkimi pingaarnerutinneqassasut
Nalunaarusiani upernaaq manna saqqummersinneqartuni marlunni, Taksøep nalunaarusiaani aamma Issittoq pillugu nalunaarusiami, Danmarkip nunanut allanut politikkimini Nunatsinnik Issittumillu annerusumik sammisaqarnissaa aamma kaammattuutigineqarpoq.
Danskit naalakkersuisuisa aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaanni danskit nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiannut aningaasaliissutit aappaagu 35 millionit koruuninik ilaneqassapput 2018-imilu 70 millionit koruuninik. Aningaasallu taakku ilarpassui Issittup sammineqarnerata nukittorsarneqarnissaanut atorneqartariaqartut, Aaja Chemnitz Larsenip oqaatigaa:
- Inuit Ataqatigiinnit danskit naalakkersuisui kaammattussavagut issittup sammineqarnera suliniuteqarfigineralu ukiuni tulliuttuni nukittorsassagaat. Issittoq pillugu ataatsimoorussamik naalagaaffiit allanut attaveqarnerannut aningaasat ilassutigineqartut pisariaqartinneqarput.
Kalaallit Nunaata Issittullu nunanit allanit sammineqarnerulernissaannut Danmarkip aallartitaqarfiini kalaallinik sulisoqalernissaa Aleqa Hammondip kissaatigaa.
Danmarkimi aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiinniarnerit oktobarimi pisortatigoortumik aallartinneqassapput, nunatsinniillu Folketingimi ilaasortaativut marluullutik isumaqatigiinniarnernut qaaqquneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
