Assi Det Kongelige Bibliotekimeersoq. Angutit assilineqarsimasut Tunumut paasisassarsiornermi 1924-mi umiarsuarmmi Grønlandimi inuttaasimasinnaapput. Assiliisoq: Peter Elfelt (1866-1931), ullulerneqanngilaq. Assi: Det Kongelige Bibliotek

Danmarkip taarsiinermigut nunasiaataanerup nalaani pisut pillugit imminut pisarisoorsinnaavoq

Sapaatip akunnerani kingullermi inatsisitigut ataataqanngitsut 27-it taarseeqqausillutik piumasaqarput, pisorli taanna kingulliugunanngilaq. Politikerit arlallit isumaqarput eqqugaasut taarsiivigineqartariaqartut.

Danmarkip nunattalu oqaluttuarisaanerani kapitali nutaaq aallartilerpoq.

Tassanilu inatsisitigut ataataqanngitsut 27-it inatsisitigut immikkoortitsineq pissutigalugu danskit naalakkersuisuinit 125.000 koruuninik taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut pineqarput. Tamanna sapaatip akunnerani kingullermi KNR-imit oqaluttuaraarput.

Nunatta oqaluttuarisaanerani maanna pingajussaa danskit naalagaaffianut taarseeqqusisoqarpoq. Taarsiineq siulleq pivoq 1999-mi Thuletoqqamit nuutinneqarsimasut ataatsimoortillugit milliuunit affaanik taarsiivigineqarmata, ukioq mannalu aappassaa taarsiisoqarpoq ministeriuneq Mette Frederiksen nunatsinnut tikeraarnermini marsimi meeqqanut misileraataasimasunut pisortatigoortumik utoqqaatsermat misileraataasimasullu tamarmik immikkut 250.000 koruuninik taarsivigineqarmata.

 

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq 

 

- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut 8.000-it missaaniittut.

 

- Nalunaarusiaq naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5.000 missaanniipput.

 

-Atuagaq ”Kampen for en far” 2011-mi saqqummersoq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni aalassatsitsivoq. Anne Sofie Hardenbergip ataatani danskiusoq najortiginagu peroriartornini atuakkiamini oqaluttuaa. 

 

- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.

 

- inatsisitit 2014-mi allanngortinneqarput inatsisitigut ataataqanngitsut ataatassarsiorsinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisinnaanngortillugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata. 

 

- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Kissaat taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq. 

 

-  2019-imi aningaasaqarnermut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat  koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.

 

- Inatsisitigut ataataqanngitsut 27-it 125.000 koruuninik danskit naalagaaffianit taarsiivigineqarnissamik piusaqarput. Taakku eqqartuussisuserisumit Mads Prammingimit sullinneqarput.

 

Tusarfik: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl

Spiralilersuisimaneq 1960-ikkunnilu kalaallit meerartaasa apeqquserneqarsinnaasumik meerarsianngortinneqartarsimanerat pillugu sammisat piffissami kingullermi saqqummiussuunneqarmata, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pisut misissorneqarnissaat aalajangiunneqarpoq.

Taarseeqqusinermillu piumasaqaatit amerlanerusut takkussinnaanerat imaluunniit pisimasut taamaatiinnaarneqassanerat maanna apeqqutaalerpoq.

Siumup folketingimi ilaasortaatitaat Aki-Mathilda Høegh-Dam apeqqummik taaassuminnga aperigaanni akissutaa ersarippoq.

Nunatta naligiittut inissinnera taamani oqaatigineqarmat, naalagaaffiup innuttanii tamaasa eqqarsaatigisimassagaluarpai. Siumut isiginiaraanni oqaluttuarisaanermi pisimasut annernartut aamma nassueritigineqartariaqarput, Aki-Mathilda Høegh-Dam oqarpoq.  

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaat Aja Chemnitz Larsen aamma isumaqarpoq Inuit naapertuilluanngitsumik pineqarsimasut suliamik misissuititsinissamik piumasaqarsinnaatitaasut.

- Meeqqat misileraataasimasut utoqqatserfigineqarnerat taarsiivigineqarnerallu danskinut annertuumik kinguneqarsinnaavoq. Pisut allat assingusut taamaalilluni isummerfiginngitsoorneqarsinnaajunnaarput, Aja Chemnitz Larsen oqarpoq nangillunilu:

- Pisut quarsaarnartut saqqummersinnissaat Kalaallit Nunaata Danmarkillu atassuteqaataata pitsanngornissaanut alloriarneruvoq pingaarutilik. Politkkimut oqaluttuarisaanermullu pisumut ilutigitillugu, inuit misigissutsimikkut annersinneqarsimasut  kingunerluuteqartullu akuerineqarniassammata

Taarsivigineqarnissamut piumasaqarnissamut aalajangiisut

Nunarput pillugu SF-ip oqaaseqartartu Karsten Hønge folketingimi ilaasortat isumaanut isumaqataavoq.

Suliat saqqummerumaartussat saqqummiunneqarnissaat aamma isumaqataaffigaa. Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit ima isumaqarpoq:

 

- Danmarkip allatigut kanngutsaatuliorsimasinnaanera aarlerinarpoq. Kanngutsaatsuliarsimanerit kukkusumillu pinnissimanerit pisariaqartitsineq naapertorlugu saqqummiussorneqarssapput. Annertuumilluunnit kinguneqassagaluarpata, toqqorterneqarniarnissaat kisaatigiingilara, Karsten Hønge oqarpoq.

 

Danskit naalagaaffiata sulianut saqqummerumaarsinnaasunut taarsiinissaa pisariaqartoq ilanngullugu oqaatigaa.

 

- ”Aningaasatigut naleqarsinnaanera” ”Danmarkimullu kanngunarsinnaanera” uagutsinnut killilersuissanngilaq. Danmark kukkusimassappat kanngunarpoq, kisianni taamaattoqarsimassappat nassuerutigisariaqarparput, utoqqatsertariaqarpugut taarsiillutalu.

AAMMA ATUARUK Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit: Danskit naalakkersuisui nipaapput partiillu allat nalornipput

Taarsiinissamik suliat pineqartillugit naalakkersuisut aalajangiinissamut tunngavissaat ersarissuusariartut, taamalillunilu tamanit ilisimaneqarnerusariaqartut, Venstrep nunarput pillugu oqaaseqartartua Christioffer Melson oqarpoq.

- Utaqqatsernerit pissusissamisoorput, kisianni suliani assigiinngitsuni utoqqatsernermut tunngaviusut isummat tunngaviginagit inissinneqartuuppata inissaminiissagaluarpoq. Oqallinneq taanna uanga amigaatigaara.

Inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiinissamut piumasaqaataanut qanoq inissisimasoqarnersoq, naalakkersuisullu maannamut tunngavissatut suut malinneraat socialministerimut Astrid Kraghimut apeqquteqarsimalluni, Christoffer Melson paasissutissiivoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut 27-it taarseeqqusillutik piumasaqarneranut qanoq isumaqarnertik pillugu danskit naalakkersuisui suli maannamut nipaattuarsinnarput.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl