Tunillatsissimasut kommunini tunillatsittoqarfiunerpaanut agguaanneri imaapput Københavnimi 62-it, Slagelsemi 24-t, Aarhusimi 13-it Herlevimi qulingiluat taamalu Odense, Gladsaxemi Thistedimilu arfineq-pingasut tunillatsissimasut paasineqarlutik.Assi: Ólafur Steinar Gestsson/Ritzau Scanpix

Danmarkimi tunillatsissimasut qaammatini tallimani aatsaat taama amerlatigisut

Danmarkimi tunillatsissimasinnaasunik misissuisoqartalernerata malitsigisaanik 251-it tunillatsissimasutut uppernarsarneqarput.

Danmarkimi tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut nutaat 251-it ulloq ataaseq kingulleq uppernarsarneqarput. Statens Serum Institut taama paasissutissiivoq.

Tunillatsissimasutut ullup ataatsip ingerlanerani uppernarsarneqartut qaammatini kingullerni tallimani aatsaat taama amerlatigipput.

Kisitsit nappaatip upernaaq tuniluutileqqaarneranut sanilliukkaanni ullormut misissorneqartartut marloriaammik amerlanerulernerat pingaartuutinneqassaaq.

Tassa imaappoq tunillatsissimasutut paasineqartut amerlassusaat upernaaq amerlasuut peqqinnissamut oqartussanit paasineqaratik tunillatsissimasinnaaneranit paasineqartartunit amerlanerupput.

Danmarkimi ullup ataatsip kingulliup ingerlanerani inuit 21.000-it tunillatsissimanersut misissorneqarput.

Tunillatsissimasut kommunini tunillatsittoqarfiunerpaanut agguaanneri imaapput Københavnimi 62-it, Slagelsemi 24-t, Aarhusimi 13-it Herlevimi qulingiluat taamalu Odense, Gladsaxemi Thistedimilu arfineq-pingasut tunillatsissimasut paasineqarlutik.

AAMMA ATUARUK Danmarkimi tunillatsissimasut amerliartoraluartut malittarisassagut tunillatsissimasunik nunatsinnut isitsaaliisut

Tunillatsissimasutut paasineqartut amerlinerata saniatigut napparsimmavimmi uninngasut marlunnik aamma amerlipput.

Danmarkimi tunillatsissimasut napparsimmavimmi uninngasut katillugit 30-upput. Kisitsit taanna juunip naaneranit aatsaat taama amerlatigeqqipput.

Ingerlanerliortoqartoq, Roskilde Universitetimi medicinalbiologimi lektori, Peter Kamp Busk kisitsit nutaanerpaat pillugit oqarpoq.

- Tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut amerlassusaat ikiliartulissasoq neriuutigigaluarparput.

- Illuatungaani suliniutit ataasinngormat atulersippagut, taakku ullualuit, sapaatilluunniit akunnerata kingorna malunniuteqalissapput, lektori oqarpoq, pissutsillu qanoq ilungersunartiginerat eqqaasitsissutigalugu.

Danmarkimi tunillatsissimasunit napparsimmavimmi uninngasunit tallimat perulungaaramik peruluttut uninngavianniipput, taakkunanngalu marluk anersaartuuteqartinneqarlutik.

Peter Kamp Buskip danskit qasukkarpallaalersimasorai.

- Isumaqarpunga sungiutiinnagaasoq.

- Eqqarsartaatsimut atassuteqarpasippoq. Ingerlalluartoqartoq takoriaratsigu inuit malittarisassanut qasukkarnerulerput, taamaalilluta tunillatsittut amerlaneruleqqinnerat takuarput, Peter Kamp Busk oqarpoq.

Danmarkimi coronap kingunerisaanik ulloq kingulleq toqquteqartumik nalunaarsuisoqanngilaq. Marsip aallartinneraniit maannamut coronamik tunillatsissimanermi kingorna toqusut 628-upput.

/ritzau/

Isummersuutit

Coronavirusimik tunillatsinissaq pinaveersaaruk

Nunatsinni coronavirusi pillugu killiffik

  Misissorneqareersimasut 9935
  Tunillanneqarsimasut 16
  Peqqisseqqittutut nalunaarutigineqartut 14
  Napparsimavimmi uninngasut 0
  Anersaartuuteqartitaasut 0
  Toqquteqartut 0
Pissarsivik: nun.gl
  Nutarterneqarpoq
  oktobarip 19-iat 2020 nal. 10:45