Thailandimi, Japanimi, Korea Kujallermilu ataasiakkaanik nappaateqartunik aamma paasisaqartoqarpoq. Tamanna nunat tamalaat akornanni timmisartukkut angalasut virusimik nunanut allanut nassataqarsinnaanissaannut aarlerinarnerutitsivoq.Assi: Nicolas Asfouri/AFP/Ritzau Scanpix

Coronavirusip Kinami sumiiffinnut allanut siammarnissaa WHO-mit aarlerigineqartoq

Inuit arfinillit Kinami virusimit nutaamik toqquteqartut uppernarsarneqarpoq. Inuit 300-ngajaat nappaammik tunillatsissimasut, kinamiut oqaatigaat.

Nunat tamalaat akornanni peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup, WHO-p virusip nutaap Kinamit nunanut allanut ulluni aggersuni siammaannissaa aarlerivaa.

Ullumi tuaviortumik ataatsimiittoqarnerani tamanna oqaatigineqarpoq.

Inuit 300-ngajaat virusimik maanna tunillatsissimasut, Kinami oqartussat paasissutissiissutigaat.

- Ulluni aggersuni Kinami sumiiffinni allani aammali nunanut allanut tunillaassuisoqarnissaa ilisimagineqarpoq, WHO-mit oqaaseqartartoq, Tarik Jasarevic oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Virusi allanartoq Kinami illoqarfinnut allanut perngaammik siaruaattoq

Virusimi maannamut illoqarfissuarmit, Kinap qiterpassissuaniittumi, Wuhanimi tuniluuppoq, Shanghai-imili Beijingimilu sumiiffinni avinngarusimanerusuni aamma virusimik napparsimasoqarneranik aamma nalunaaruteqartoqarpoq.

Ataasinngornermiit maannamut nutaanik 80-inik tunillatsittoqarsimasoq allallu 90-t nakkutigineqartut, kinamiut peqqinnissamut ministereqarfiata tusagassiuutinut nalunaarutaanni uppernarsarneqarpoq.

- Kinami nappaammik maannamut toqquteqartut arfiniliupput, Wuhanimi borgmesteri oqarpoq.

Taassuma illoqarfissuarmi nappaammik tunillatsissimasut katillugit 258-iunerarpai.

WHO-mit ataatsimiititaliaq immikkut ittoq nappaammut akiuiniarnissaq pillugu pingasunngornermi ataatsimiippoq.

Kinami peqqinnissamut ataatsimiititaliarsuarmi ilisimatuup, Zhong Nanshanip nappaammik sarsimik 2002-mi 2003-milu tuniluuttoqarneratullu 800-t tikillugit toqorartoqarnissaa ilisimaginngilaa.

Virusip nutaap tuniluunnissaata aarlerigineqarnera pissutigalugu Australiap Wuhanimit tikittut misissoqqaartalerpai. Australiami naalakkersuisut taama paasissutissiipput.

Tikittunik misissuineq Sydney-mi nunat tamalaanit mittarfissuarmi sisamanngornermi aallartinneqarpoq, mittarfimmut tassunga timmisartut pingasut Wuhanimit toqqaannartumik tikittarput.

AAMMA ATUARUK Ilisimatuut: Kinami virusi nutaaq inuit akornanni tuniluuttoq

Wuhanimit angalasut Sydneymut ingerlaarnerminni paasissutissanik allakkamik tunineqarput. Taakkulu kissarneqaqqammersimagunik virusimillu napparsimasorigunik mittarfimmi sulisunut saaffiginnittassapput.

Nunanut qassiiusunut soorlu Thailandimut, Kinamut, Singaporemut, USA-mut Japanimullu Wuhanimit angalasut virusimik napparsimanersut aamma misissorneqartarput.

Thailandimi, Japanimi, Korea Kujallermilu ataasiakkaanik nappaateqartunik aamma paasisaqartoqarpoq. Tamanna nunat tamalaat akornanni timmisartukkut angalasut virusimik nunanut allanut nassataqarsinnaanissaannut aarlerinarnerutitsivoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat