Coronamut killiffik: BA.2 nunatsinni tuniluunnerusoq

Coronamik nunatsinni tunillatsissimasut januaarimi februaarimilu amerlangaatsiarput.

- Piffissami kingullermi sukkasuumik tuniluuttoqarpoq, nakorsaaneq Henrik L. Hansen oqarpoq..

- Nunarpulli tamakkerlugu tunillatsissimasut maanna ikiliartorput.

Nakorsaanerup nunatsinni tuniluunneq sooq taama sukkatiginersoq tusagassiortunik ippassaq katersortitsisoqarmat nassuiaatigaa.

- Tunillatsittut misissorneqarnerinit inernerit kingulliit Danmarkimi misissorneqartut naapertorlugit Omikronip allannguutaa BA.2, allannguutini tuniluutianerpaasoq tuniluussimavoq. Taamaattumik tunillatsittut amerliartupiloorput, nakorsaaneq oqarpoq.

Coronap allannguutaata Omikronip allanngutai marluupput. Taakku BA.1-imik aamma BA.2-mik taaguuteqarput.

BA.2 BA.1-imit tuniluutianerusoq

BA.2-p nunatsinni tuniluunnerpaaneratulli Danmarkimi coronavirusimik tunillatsissimasut taassuminnga aamma tunillatsissimasuupput.

BA.2 BA.1imit tuniluutianerusoq, Statens Serum Institutimit (SSI) Københavnip Universitetianit kiisalu DTU-mit danskit ilisimatusartut misissuinerata nutaap takutippaa.

Inoqutigiinni BA.2-mik tunillatsittoqarsimappat inoqutaasup allap sapaatip akunnerata ataatsip iluani tunillatsinnissaanut periarfissaq 38 procentiuvoq, misissuinerup takutippaa.

Inoqutigiinni BA.1-imik tunillatsissimasoqarpat inoqutigiinni allamik tunillatsittoqarnissaanut periarfissaq 29 procentiuvoq. 

AAMMA ATUARUK Corona pillugu malittarisassaq atorunnaartoq: Umiarsuit takornariartaatit nunatsinnut tikissinnaaqqilersut

Akiuussuserneqarsimanngitsut akiuussuserneqarsimasunit allannguutini taakkunannga marlunnit tunillatsinnissaat aarlerinarneruvoq.

Allannguutip allannguutaanit tamanit malitsigiinnik tunillatsittoqarsinnaasoq SSI-mit misissuinerup allap takutippaa.

Tamannali Danmarkimi paasisat naapertorlugit qaqutigoortuuvoq, tamannali inuusunnerusunut, akiuussutissamik kapitinneqanngitsunut eqquinerusoq, SSI allappoq.

Coronamik tunillatsissimasut 16-it toqusut

Nunatsinni killiffik maanna imaappoq, Nuummi, Aasiaanni Ilulissanilu tunillatsissimasut ikiliartorput.

Nunatta kujataani tunillatsissimasut aamma amerlanerpaaffissaminniilersut nakorsaanerup oqaatigaa. Allannguullu Omikron Upernavimmi tuniluuppallaanngilaq. Tamanna covidip allannguutaata allap novembarimi tuniluutingaatsiarsimanera pissutaavoq.

- Napparsimamvimmi uninngasorpaasuusimapput. Ullut ilaanni 15-it 16-it, Henrik L. Hansen oqarpoq.

- Ikittuinnaalli tunillatsinnerminnik napparsimangaatsiarsimapput.

Coronamik pissuteqartumik imaluunniit tunillatsissimallutik toqusut 16-iupput.

- Amerlanerpaat toqunnginnerminni ullut 30-t kingulliit iluanni tunillatsinnikuusimasarput, covid-19-ili toquneranut pingaarnertut pissutaasariaqanngilaq. Toqusut agguaqatigiissillugit 80-inik ukioqartarput, taakkulu tamarmik allamik napparsimasarput.

AAMMA ATUARUK Coronamik tunillatsissimasumik toqusoqaqqittoq

- Nunatsinni tamarmi tunillatsissimasut piffissami qanittumi ikilingaarsiarnissaat qularutiginngilarput. Coronali tammarnavianngilaq. Taamaammat maannakkut ukiarnissaanut eqqarsalissaagut. Sapinngisamik amerlanerpaat akiuussuserneqassapput.

18-ileereersimasut utoqqaallu 51 procentiinnaat pingajusaanik boosterimik kapitissimapput.

- Kisitsit taanna qaffattariaqarput. Naak manna amerlanerpaartagut qaammatini kingullerni tunillatsereersimagaluartut – boosterimik kapitigitsi. Taamaalilluta ukiamut tuniluuttoqangaatsiaqqinnissaa pinngitsoortissinnaassavarput.