Connie Hedegaard: Nunassinnuunnaanngitsoq nunarsuulli sinneranut sunniuteqarpoq

Allattoq Najaaraq Egede
aggustip 17-at 2007 13:53

Soorlu siusinnerusukkut radioaviisimit oqaatigineqareersoq, Connie Hedegaard avatangiisinut ataatsimiititaliaq peqatigalugu nunarsuarmi silap kiatsikkiartornera silallu pissusaata allanngoriartornera qitiutillugit Ilulissanut ullumimiit tikeraartussanngortoq. Radioaviisip avatangiisinut ministeri aperaa, sila pillugu oqallinneq qanoq kalaallit aalisartortaanut piniartortaanullu sunniuteqassanersoq:

Silap kissatsikkiartornera nunarsuup ilaanut kinguneqarnerluttussarujussuuvoq, nunarsuarmi politikerit nuimasut sila pissusaata allanngoriartorneranut ammalu nunarsuarmi silap kissatsikkiartorneranut atatillugu ataatsimoorussamik isumaqatigiissusiornikkut politikeqalinngippata.

Nunat issittut sikutaata sermitaatalu aakkiartornerata soorlu assersuutigalugu; nunarsuup illua´tungaaniittut Asiami silap pissusaa, kiassuaq, panernersuit immallu sarfaata allanngornerata tamakkua tamaasa sikup aakkiartornermini sunniuteqarfigisussaavai sorpassuit tassani nipilersoqataapput.

-Takkuuku pillugit tikeraartugut ilisimatuut ikiorsiullugit nassuiaanniartussaagigut, soorlu sikup aakkiartornerata suut kingunerisinnaasai pillugit.

Kalaallit Nunaat kisimi isiginiarneqassanngilaq,

Tassami siku peeruppat imarpissuit imartai kiaqisut nunarsuup kujataaniittut sikunik nillusarnissaarutissapput, taamaalippallu uagut inuiassuit eqqugaarujussuartussaavugut. Oqartoqarpormi 2000-kkut qiteqqutinngitsulluunniit inuit 150 millionit silap pissusaata allanngornerata kingunerisaanik najukkaminniit qimaatitaajumaartut.

Uani pineqartut tassaaput isumannaallisaanermik politikki, ikummatissaqarniarnermik politikki, aamma pineqartut tassaapput ineriartornermi politikki, nunat piitsut ineriartorsinnaanngillat silap pissusaa sakkortuumik allanngoriartuinnassappat.

Radioaviisimiit avatangiisinut ministeri aperineqarpoq, Kalaallillu Nunaat sutigut silap kissatsikkiartorneranut atatillugu qanoq ikiuussinnaanersoq;

-Isumaqarpunga kalaallit peqatigalugu sorpassuartigut ikiuussinnaasut, tikeraanik sermersuarmut allanullu alakkarterisunik tikilluaqqusisarlutik, oqaluttuuttarlugit silap allanngoriartorneranik. Kiisalu soorlu tikeraartit aperigaagata Kalaallit Nunaanni qanoq iliuuseqartoqarpa, soorlu imatut akisoqarsinnaavoq, erngup nukiganik sarfaliorfinnik allanik sanaartoqqittoqalerpoq il.il. taamalilluni Kalaallit Nunaanni susoqarnera takutinneqarsinnaassammat, Nunarsuarmi tamakkerlugu silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngatillugu Kalaallit Nunaat maannakkut pingaartinneqarluni isiginiarneqartorujussuuvoq.