CO2-p aniatinneqartup 1990-imut naleqqqiullugu 2030-mi 40 procentinik annikillisinneqarnissaa EU-p maanna anguniagaraa. Assi: Climate and Ecosystems Change Adaptation Research University Network/flickr

CO2-p aniatinneqartup ikinnerpaamik 55 procentinik annikillineqarsimanissaa EU-p anguniagarigaa

Allakkat CO2-p aniatinneqartup 55 procentinik 2030-imi annikillineqarsimanissaa pillugu siunnersuutitallit, nutaarsiassaqartitsiviup Reutersip pissarsiarisimavai.

CO2-p aniatinneqartup 1990-imut naleqqiullugu 2030-mi ikinnerpaamik 55 procentinik annikillineqarsimanissaa EU-p anguniagarissagaa, EU-Kommissionip siunnersuutiginiarpaa.

Allakkani tuluit nutaarsiassaqartitsiviata Reutersip pissarisaani tamanna allaqqavoq.

AAMMA ATUARUK Ilisimatuutut allaatigisaq: Issittumi ilimagisamit sukkanerusumik kiatsikkiartorpoq

CO2-p aniatinneqartup 1990-imut naleqqqiullugu 2030-mi 40 procentinik annikillisinneqarnissaa EU-p maanna anguniagaraa.

EU-p CO2-mik aniatitsinerata 1990-imut naleqqiullugu 2030-mi ikinnerpaamik 55 procentinik annikillisinneqarsimanissaa EU-Kommissionip allagaani takuneqarsinnaavoq, siunnersuutaannaavorli sulilu allanngortinneqarsinnaalluni.

Allakkat tusagassiutinut kimit tunniunneqarsimanersut ilisimaneqanngilaq, EU-Kommissionilu tamanna pillugu oqaaseqarumanngitsoq EU-mit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Isummersuutit

inatsisartut-sal-sep2019.jpg

Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinnerat



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat