CO2-mik aniatitsineq annikillisinneqqanngippat Nunatta karsianut akisoorujussuanngorsinnaavoq
Danmarkip Nunattalu akornanni aaqqiagiinngissutit 2012-imi aaqqinneqarsimassappata inernerit assigiinngitsut marluusinnaapput, tassalu Nunatta piumasani pigai Danmarkimiluunniit naalakkersuisut piumasatik pigaat, qanorluunniillu inerniliisoqaraluarpat isummerfigisassarpaaloqarpoq. Kalaallit Nunaatami piumasani pissagunigit CO2-mik aniatitsinini sapinngisaq tamaat annikillisassallugit pisussaatitaassaaq, Kyotomili isumaqatigiissut Nunatsinniit Danmarkimiillu 2001-imili atsioqatigiissutigineqarmalli CO2-mik Nunatsinni aniatitsinermik annikillisaaniarluni iliuuserineqarsimasut amerlanngillat:
- Qanorpiaq isumaqatigiittoqarsimanersoq isumaqatigissutigineqanngilaq, sulilu isumaqatigiinngittoqarluni. Danskillu naalakkersuisui sinnerlugit kammeradvokatip aammalu nunatsinni naalakkersusiut sinnerlugit inatsisilerituut illuatungerillutik isumaqatigiinniutigileruttorpaat sulilu isumaqatigiissuteqaratik, naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist oqarpoq.
Nunat ataasiakkaat Kyotomi isumaqatigiissut naapertorlugu qanoq pisussaaffilerneqarsimanersut nunat assigiinngitsut namminneq nalilersinnaagaat, Naalakkersuisut siulittaasuata Kuupik Kleistip nassuerutigaa, Danmarkimilu naalakkersuisut assersuutigalugit:
- Danskit naalakkersuisuisa isumaat uagut isummatsinnut naleqqiullugu eqqortuusoq aalajangiunneqassappat, taava 2012-ip naanerani 8 procentinik annikillisaanissamut naleqqiullugu annikillisaasimannginneq tassaassooq sinneruttoq, arlaatigullu isummerfigineqartariaqarpoq qanoq iliuuseqarfigineqartariaqarnersorlu. Naalakkersuinikkut isummerfiusussaavoq, isumaqatigiinniartoqaqqissanersoq paasiniarneqartariaqassaaq, aningaasatigullu kinguneqarsinnaanera aamma eqqarsaatigineqartariaqarluni, Kuupik Kleist oqarpoq.
Tassa imaappoq:
Danmarkimi naalakkersuisut piumasaat malinneqassappata, 2012-imilu CO2-mik nunatsinni aniatitsineq 1990-imut naleqqiullugu 8 procentinik annikillisinneqassappat, nunatta karsiata aningaasartuutissai amerlisinnaapput, CO2-mik aniatitsisinnaanermik akuersissutit Nunatta pisiarisinnaasariaqassammagit.
Silap pissusaata allanngoriartornera pakkersimaarniarlugu Københavnimi isumaqatigiinniarnerit ataasinngorpat aallartissapput, Kyotomi isumaqatigiissut 2013-imiit taarserlugu Københavnimi isumaqatigiinniartoqalissammat.
Kalaallit Nunaatalu silap pissusaanut tunngatillugu iliuusissatut anguniagai piareeqqapput, naalakkersuisummi siulittaasuata Kuupik Kleistip Kalaallit Nunaata iliuusissatut anguniagai Danmarkip silap pissusaanut ministerianut Lykke Friisimut ullumi nassiuppai.
Pulaarfimmi tassuugu nalunaaqutaq arfineq-marlunut aallartittussami naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist pulaartorineqassaaq, Kalaallit Nunaata CO2-mik millisaaniarnissamik iliuusissai ilaatigut eqqartussallugit.
