CITES-ip aalajangiinera nunatsinnit uparuarneqarpoq
CITES-mi Animal Committee uumasunik nujuartanik naasunillu nungutaaqqajaasunik nakkutigisaqartut, nunatsinni Canada-milu qilalugarniarnerup sukumiisumik misissuiffigineqarnissaa piumasaraat. Nunatsinnit CITES-ip aalajangiinera uparuarneqarpoq, malittarisassat malinneqarsimanngimmata aalajangiinermullu tunngaviusut kukkunernik ulikkaarnerarneqarlutik.
Misissuititsiniarnermut tunuliaqutaavoq EU-mi Representative Komite-mit saaffiginnissut, qilalukkat pillugit misissuisimanerit annerusumik minnerusumilluunniit ilisimatusarnermi tunngavigineqarsimasut.
Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfimmi pisortaq Amalie Jessen oqarpoq, kisitsisit ilaat Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffimmit, Verdensnaturfonden-imit pissarsiarineqarsimasut, ilaat arfernik illersuiniaqatigiiffimmit Whale Dolphin Conservation Society-meersut, ilaat NAMMCO-meersut ilaallu Namminersornerullutik Oqartussat namminseq misissuisimanerannit pisut.
Nunatsinnit Canada-miillu tupaallaatigineqarpoq, CITES-ip EU-mit aallartitamit saaffiginnissut tunngavigalugu piumasarereersimammagu misissuinerup aallartinneqarnissaa.
EU-mit saaffiginninneq aalajangiinissamik piumasaqanngikkaluarpoq paasissutissiineruinnarlunilu, malittarisassallu malillugit misissuititsinissamik aallartitsisussaanngikkaluarluni. Maleruagassani aamma allaqqagaluarpoq, misissuititsiniaaneq aallartitsinnagu nunat pineqartut tusarniaavigineqarnissaminnik periarfissinneqaqqaassasut.
CITES-ip periuseq nalinginnaasoq malillugu ingerlasimanngilaq, misissuinerlu ingerlaannaq aallartinneqassasoq peqqussutigalugu. Taamaalilluni nunarput qaammat ataaseq qaangiutsinnagu saaffigineqassaaq, qaammatillu marluk ingerlanerini qilalukkanut tunngasut paasissutissat tunniunneqassallutik.
Geneve-mi ungasinngitsukkut CITES-mi ataatsimeersuartoqarmat nunatsinnit maluginiaqquneqaraluarpoq, ukiamut nunatta Canada-llu akornanni arferit pillugit ataatsimiittartoqatigiit ataatsimiinnissaanni, arferit pillugit paasisat nutaat saqqummiunneqassammata.
Misissuinerit taakku, qilalukkat pillugit nutaanik paasissutissanik tunniussisinnaagaluarput, nunatsinniillu CITES-imut akissuteqarnissami paasissutissat taakku maanna ilaasinnaajunnaarput.
Amalie Jessen-i oqarpoq EU-mit paasissutissat tunniunneqartut kukkunernik nutaanngitsunillu paasissutissanik arlalinnik imaqartut. Paasissutissat kukkusut ilaat tassaapput, nunatsinni piniartut 11.000-inik amerlatigisut qilalugarniartartuusut, qilalugarniartartullu tuugaavi piinnarlugit qilalugarniartartuusut.
Nunarput CITES-imit allagarsiguni pisussaaffigivaa allakkat akissallugit, akineqarumaartullu aalaisarnermut piniarnermullu pisortaqarfimmi pisortaq Amalie Jessen oqarpoq.
