CITES-ip aalajangiinera nunatsinnit uparuarneqarpoq

CITES-mi Animal Committee uumasunik nujuartanik naasunillu nungutaaqqajaasunik nakkutigisaqartut, nunatsinni Canada-milu qilalugarniarnerup sukumiisumik misissuiffigineqarnissaa piumasaraat. Nunatsinnit CITES-ip aalajangiinera uparuarneqarpoq, malittarisassat malinneqarsimanngimmata aalajangiinermullu tunngaviusut kukkunernik ulikkaarnerarneqarlutik.

Misissuititsiniarnermut tunuliaqutaavoq EU-mi Representative Komite-mit saaffiginnissut, qilalukkat pillugit misissuisimanerit annerusumik minnerusumilluunniit ilisimatusarnermi tunngavigineqarsimasut.

Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfimmi pisortaq Amalie Jessen oqarpoq, kisitsisit ilaat Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffimmit, Verdensnaturfonden-imit pissarsiarineqarsimasut, ilaat arfernik illersuiniaqatigiiffimmit Whale Dolphin Conservation Society-meersut, ilaat NAMMCO-meersut ilaallu Namminersornerullutik Oqartussat namminseq misissuisimanerannit pisut.

Nunatsinnit Canada-miillu tupaallaatigineqarpoq, CITES-ip EU-mit aallartitamit saaffiginnissut tunngavigalugu piumasarereersimammagu misissuinerup aallartinneqarnissaa.

EU-mit saaffiginninneq aalajangiinissamik piumasaqanngikkaluarpoq paasissutissiineruinnarlunilu, malittarisassallu malillugit misissuititsinissamik aallartitsisussaanngikkaluarluni. Maleruagassani aamma allaqqagaluarpoq, misissuititsiniaaneq aallartitsinnagu nunat pineqartut tusarniaavigineqarnissaminnik periarfissinneqaqqaassasut.

CITES-ip periuseq nalinginnaasoq malillugu ingerlasimanngilaq, misissuinerlu ingerlaannaq aallartinneqassasoq peqqussutigalugu. Taamaalilluni nunarput qaammat ataaseq qaangiutsinnagu saaffigineqassaaq, qaammatillu marluk ingerlanerini qilalukkanut tunngasut paasissutissat tunniunneqassallutik.

Geneve-mi ungasinngitsukkut CITES-mi ataatsimeersuartoqarmat nunatsinnit maluginiaqquneqaraluarpoq, ukiamut nunatta Canada-llu akornanni arferit pillugit ataatsimiittartoqatigiit ataatsimiinnissaanni, arferit pillugit paasisat nutaat saqqummiunneqassammata.

Misissuinerit taakku, qilalukkat pillugit nutaanik paasissutissanik tunniussisinnaagaluarput, nunatsinniillu CITES-imut akissuteqarnissami paasissutissat taakku maanna ilaasinnaajunnaarput.

Amalie Jessen-i oqarpoq EU-mit paasissutissat tunniunneqartut kukkunernik nutaanngitsunillu paasissutissanik arlalinnik imaqartut. Paasissutissat kukkusut ilaat tassaapput, nunatsinni piniartut 11.000-inik amerlatigisut qilalugarniartartuusut, qilalugarniartartullu tuugaavi piinnarlugit qilalugarniartartuusut.

Nunarput CITES-imit allagarsiguni pisussaaffigivaa allakkat akissallugit, akineqarumaartullu aalaisarnermut piniarnermullu pisortaqarfimmi pisortaq Amalie Jessen oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat