BP erloqinartorsioqqilerpoq
1988-imi Lockerbiep qulaani Amerikamiut timmisartuanut peqqarniisaarsimanerminut eqqartuunneqarsimasumut uuliasiortitseqatigiiffik Libyami innuttaassuseqartup iperagaanissaanut peqataasimavoq.
Tuluit uuliasiortitseqatigiiffiannut erloqinartut nungunnavianngillat. BP tassaaginnanngilaq Louisianap kujataani nunarsuarmi mingutsitsinermi annertunerpaami suliassat ilaat.
Maanna tassa aamma USA-mi uuliasiortitseqatigiiffiup qanimut iliuusai pillugit Muammar Gaddafip nunaa Libya pillugu taasisitsisoqartussanngorpoq.
Tassami siornatigut BP Libyamiup Skotlandimi parnaarussaasup Lockerbiellu qulaani timmisartumik qaartartumeerisutut eqqartussaasimasup iperagaaneranut peqataasimasutut taatsiarneqartarpoq.
Tamatumani akiliutigineqartoq tassaavoq Libyap avannaani imaani qillerinissamut pisinnaatitsissutit.
Maanna tassa pappiarat uppernarsaatissat saqqummiunneqareersullu uuliasiortitseqatigiiffik nassuertariaqalissaaq. Tamatumani pingaartumik peqqarniisaarniarnermi ajunaartunut 270-iusunut ilaqutaasut aalassassimaarput, aammattaarli Washingtonimi kamattoqarluni.
Amerikami pisortat naalakkersuisullu assorsuaq aalassapput eqqartuunneqarsimasoq Abdel Basset al-Megrahi siorna Libyamut utertinneqarmat sapiitsuliortutullu tikilluaqquneqarluni. Taanna oqaatigineqartutut inunnik ikiuiniarneq pissutigalugu iperagaavoq quumi aqqutaatigut kræfteqarami qaammatillu pingasuinnaat uumasussaalluni. Kisiannili suli uumasimannguatsiarpoq ajunngivillunilu, BP-lu Shitayip kangerliumarngani uuliasiorluni qillerinermik ulapputeqarluni.
