Biologit: Qaleraleeqqat nungutaasinnaalluarput
Qalerallit aalisarneqartarnerisa killilersorneqarnissaat pisariaqalersinnaavoq, imaluunniit nungukkiartunnginnerannik raajatulli meqqilersorneqartarnissaat pisariaqalersinnaavoq.
Qalerallit sinerissap qanittuani aalisarneqartartut pisisartunit pisiarineqartarunnaarnissaannik Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup, WWF-ip Danmarkimi immikkoortortaqarfia inassuteqarnissaminnik eqqarsaateqartut, tallimanngormat radioaviisimi oqaluttuaraarput.
- Tamatumunnga pissutaavoq - biologit innersuussutaat Kalaallit Nunaata ukiorpassuarni malinniarsimanngimmagit - WWW-ip issittoq pillugu biologia Eva Garde oqarpoq.
Aalisarnermut Naalakkersuisoq Finn Karlsen WWF-imut akilluni qalerallit nungutaanissaminnut ulorianartorsiunngitsut arfininngornermi oqarpoq.
Aammami Qalerallit sinerissap avataani aalisarneqartartut ulorianartorsiunngillat. Baffin-ip Kangerliumangarngani qalerallit aalisarneqarsinnaanerannik biologit siunnersuinerminni 13.000 tonsinit 16.000 tonsinut qaffappaat, Davis strædemi qaleralittassat amerlassusaat allannguuteqartinnagit.
Sinerissap qanittuani qaleralittassat pillugit biologinit Qeqertarsuup tunuani Uummannap Upernaviullu eqqaani taamaallaat siunnersuutigineqartarput.
Sumiiffinni taakkuani qaleralittassat 2013-mut 2014mullu aalisagartassiissutigineqartut ikilisinneqartariaqanngitsut Pinngortileriffimmit oqaatigineqarpoq.
Nungutaanissamulli ulorianartorsiortoqarpoq - taakkualu WWF-imit qisuariarfigineqarpoq. Qeqertarsuup tunuani qalerallit amerlanerpaat aalisarneqartarput tamaanilu nungutaanissamut ulorianartorsiornerpaapput.
Qalerallit 2011-mi 12-milu aalisarneqartut agguaqatigiissillugu angissusaat minnerulersimapput.
Qaleralinnik amerlanerusunik aalisarniarluni qalerallit takkutilerlaat mikisut aalisarneqartarsimasinnaapput - pinngortitaleriffimmit siunnersuinermi allassimavoq.
Qalerallit arriitsumik alliartortarput - ukiullu sisamat arfinilliluunniit qaanngiukkaangata anginerpaaffissartik angusarlugu.
Qeqertarsuup tunuani qalerallit mikisut aalisarneqartarnerat annertusiartuinnarpat - ukiut tallimat qulilluunniit qaangiuppata aatsaat paasineqarsinnaavoq, tamannalu pinngortitaleriffimmit aamma Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffimmit WWF-imit annilaanngatigineqarpoq .
Uummannap Upernaviullu eqqaani qalerallit angissusaaat allannguuteqarsimanngilaq - taamaattorlu sinerissap qanittuini allani mikinerulersimallutik.
Aalisartut Piniartullu kattufffianni, KNAPK-mi paatsoortoqarsimasoq isumaqartoqarpoq - Qeqertarsuup tunuani qalerallit mikiunerulersimanneranik biologit oqarnerat pillugu paatsoortoqarsimalluni,
Tamanna pilugu KNAPK-mi pisortaq, Petrus Biilmann ima oqarpoq.
- Qalerallit milligaluttuinnarnerannik oqarneq - aalisapilunnermit tunngaveqanngilaq, qalerallit angisuut mikisullu assigiimmik akeqalermata angisuut mikisullu tunineqartarput. Imaanngilaq qalerallit mikisuinnanngormata qalerallit nungulersut, taamaatoqanngilaq. KNAPK-p pisortaa, Petrus Biilmann oqarpoq.
