Barack Obama nunarsuarmi pissaaneqarnerpaanngortussatut nalilerneqarpoq

Inuit 2009-mi pissaaneqarnerpaanngortussatut nalilerneqartut atuagassiamit Newsweekimit toqqarneqareerput. USA-p præsidentissaa Barack Obama nunarsuarmi pissaaneqarnerpaanngortussatut ilimagineqarpoq.
Allattoq Mads Lynge
januaarip 02-at 2009 17:23

George W. Bushimut sanilliullugu nunanit allanit tusaaniarneqarnerunissaa ilimagineqarpoq, kapitalismemillu annaassiniartuusussaanera pingaartinneqarmat Obama nunarsuarmi pissaaneqarnerpaanngortussatut nalilerneqarpoq.

Kinap præsidentiata Hu Jintao-ip normu 2-tut inissisimanera tupigusuutissaagunanngilaq, normu 3-tulli inissisimasoq tupigusuutigineqarsinnaassagunarpoq, Frankrigimi præsidentia Nicholas Sarkozy nunarsuarmi pissaaneqarnerpaanngortussat pingajuattut inissisimavoq.

Inuit nunat tamat akornanni aningaasarsiornikkut pingaaruteqarluinnartut præsidentit taakku pingasut tullersortigivaat, tulleriiaarinermi pingasut tulliuttut qitiusumik aningaasaateqarfinni aqutsisuugamik.

Amerikap, Europap Japanillu qitiusumik aningaasaateqarfissuinik aqutsisut matumani pineqarput.

Pissaaneqarnerpaanngortussatut eqqoriarneqartut akornanni arnani siullertut inissisimavoq Tysklandip forbundskansleria Angela Merkel, taanna arfineq-aappaattut inissisimagami.

Aqqit assigiinngitsut kingorna taagorneqarput, normu 13-itullu 14-itullu inissisimasut tassaapput Bill aamma Hillary Clinton.

Internetikkut ujarlernermi atorneqartartup Google-ip siuttua pissaaneqarnerpaat akornannut aamma ilanngunneqarpoq.

Taanna normu 28-tut inissisimavoq. Nunalli assigiinngitsut siuttui misissuataaraanni Ruslandip præsidentia Dmitri Medvedev ilaatinneqanngilaq, akerlianillu ministeriuneq Vladimir Putin ilaatinneqarluni.

Taanna normu 9-tut inissisimavoq.