Aviaja Rakel kinguaassiuutimigut atornerlunneqarsimavoq: Oqaluuserinera pissaanermik tigusineruvoq

Aviaja Rakel Sanimuinaq Kristiansenip kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigitinneq isiginnaagassiami piviusulersaarummi oqaluuseraa. Inuiaqatigiittut ajorunnaariartornissatsinnut misigisat sakkortuut oqaluuserinissaat pisariaqartoq taanna isumaqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juulip 13-at 2025 10:02

Københavnimi Nørrebromi Assistens Kirkegårdimi ilivitoqqat orpiit ataanniittut akornatigut pilutat anorimit tagiuppalunneranni ingerlavoq.

Aviaja Rakel Sanimuinaq Kristiansen danskit illoqarfiisa pingaarnersaanni angerlarsimaffeqanngitsutut amerlasooriarluni ingerlaarsimavoq. Tarnikkut peruluuteqarlunilu nunarsuarmi anniaateqarfigingaatsiakkaminiissimavoq.

41-nilli ukiullip, Aviaja Rakel Sanimuinaq Kristensenip inuunera aasaq manna allarluinnaavoq. Qungujulalluni eqqissilluni ingerlavoq. Amerlasuut alapernaatsumik tungaannut isigipput. Kiinaani kakiorneri tunniit – qaani titarneq, qingaani titarnerit marluk, alleruani titarnerit mikisut arfinillit danskit illoqarfiisa pingaarnersaanni takujuminarput.

Tunniit tamarmik angakkutut suliaqarneranut pingaaruteqarluinnarput.

Aviaja Rakel Sanimuinaq Kristiansen piviusulersaarusiap ‘The Eternal Song’-ip takutinneqarneqarnissaanut atatillugu Københavnimiippoq.

Piviusulersaarusiami nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni nunat inoqqaavi, taakku anersaanut attaveqarnerat, nunasiaataanermit kingunerluutinik qanoq qaangiiniartarnerat malinnaavigineqarput.

Aviaja Rakel Sanimuinaq Kristiansenip imminut angakkutut taasimasup, ‘Rakel’-imillu taaguuteqartup anersaakkut suliaqartarneq ilaaffigisani piviusulersaarummi paasissutissiissutigaa. Inuunermili killiffigisaminut inuunera oqitsuusimanngilaq. Meeraanermini ataataminit danskiusumit kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarpoq. Kannguttaatsuliorfigineqarnera tarnikkut ikilerneqaatigingaatsiarpaa, tamannalu inersimasuuneranut sunniuteqangaatsiarsimalluni.

TUSAANNGA

Kiserliorpit aamma oqaloqateqarnissannik pisariaqartitsivit?

Kisimiinngilatit. Piffissani inuunermi pisumiluunniit artornartorsiorfimmi, nammineq sapikkaminnik pisoqaraangat, inuit amerlanerpaat tusaaneqarnissartik pisariaqartittarpaat.

Tusarnaarnissamut piffissaqarpugut. Tusaanngap siunnersortai tusarnaartarput, unammilligassavillu oqaasertalernissaanut ikiorsinnaallutit. Aamma illit inuuninni pissutsit artornartut qanoq iliuuseqarfiginissaanut sakkussannik tunisinnaavaatsit.

Oqarasuaatikkut siunnersuisarneq tassaavoq kinaassutsimik isertuussilluni illit siunnersuisullu akornassinni inuttut oqaloqatigiinneq, tassani oqaloqatigiinnerup imaa illit aalajangissavat.

Meeqqat, inuusuttut inersimasullu tamarmik oqaloqateqarnissamik allaqateqarnissamilluunniit pisariaqartitsisut Tusaannga attavigisinnaavaat. Tusaanngamut attaveqarneq kinaassutsimik isertuussisinnaaffiuutigaluni akeqanngilaq – aamma Tusassit imaqanngikkaluarpalluunniit sianersinnaavutit allallutilluunniit.

Telefon: 80 11 80

SMS: 1899

Tigusiffik: Tusaannga

Aviaja Rakel Sanimuinaq Kristiansen taama misigisaqarsimasuni kisimiinngilaq. Nunatsinni meeqqat tallimaagaangata ataaseq kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarsimasartoq 2020-mi nalunaarusiap takutippaa.

Aamma ilaatigut nunat inoqqaavineersut allat kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarneq ataatsimut kingunerluutigineqartoq ‘The Eternal Song’-imi sammineqarpoq.

- Ammasumik oqaaserisinnaalernissaanut ukiorpassuit atorpakka. Aallaqqaammut annikitsuarannguamik oqaatigisarpara ikiorneqartariaqarlungalu. Meeraannaavungami, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Taava oqaatigisinnaasakka oqaluttuaraakka. Kisianni puiugarpassuaqarpunga. Aatsaat inersimasunngoreerlunga kannguttaatsuliorfigineqarneq ataasiinnaanani arlaliusut paasivakka. Taamaammat soorlu inuuninni taarsiorfinniit imminut qaqiteqqittutullusooq ippunga.

Angakkutut inuuneqarneq

Aviaaja Rakel Sanimuinaq Kristiansen Ittoqqortoormiineersoq Nuummi angakkutut ullumikkut sulisarpoq. Taassuma nammineq oqarnera naapertorlugu nunatsinni nunanilu allani malinnaasorpassuaqarpoq, suliaqarneranullu inoqutinut attaveqaatikkut Instagramikkut malinnaasut 10.000-it missaanniipput.

Taassuma sulinermini ajorunnaarsitsineq pingaarnertut suliarisarpaa. Tassa inuit ataasiakkaat kingunerluutitut atugaannik, ataatsimoortumillu nunasiaataanermit kingunerluuteqarnermut ajorunnaarsitsineq. Kulturitoqatsinniillu nukissamik aallertoqarsinnaavoq.

Taassuma ajorunnaariartornera tarnip pissusianik ilisimasalimmik meeraalluni oqaloqateqarneranik aallartippoq.

- Meeraallunga angerlarsimaffitsinni pisartut oqaluuserisarpakka, inersimasulli tamakku pillugit allanut oqaluttoqarneq ajortoq oqarfigisarpaannga. Ikinngutimmalu qanoq iliornissartik naluaat. Taamaammat kisimiilluinnarpunga.

- Kisianni ataatassama tarnip pissusianik oqaloqatissarsimmanga tarnip pissusianik ilisimasallip ukioq ataaseq paasiniarpaanga, naggataatigullu uanga oqaluttuussinnaanngorlugu.

Aamma atuaruk Aviaja Rakel angakkutut sulisoq: Aatsaat taama soqutigineqartigaaq

Taamaakkaluartorli nalaassimasaminik iluamik suliarinnilersinnaanissaanut ukiorpassuit ingerlaqqaarput.

Danmarkimi ukiorpassuarni tarnikkut napparsimasunut immikkoortortamut ukiorpassuarnik uteqattaarsimavoq. Piffissanilu arlalinni tarnikkut peruluuteqarsimallunilu nakorsaatitortarsimavoq.

20-nik ukioqarluni meerartaaqqaarpoq, 26-nillu ukioqarluni aappassaanik meerartaarluni. Naalli ulluinnarnik aalaakkaasunik pilersitsiniarsarigaluarluni tamanna ajornakusoorsimavoq, nukappiaqqallu ataataminni peroriartuinnarlutik.

27-nilli ukioqarluni mumisitsivoq. Taamani piffissami inuunini tunniutiinnarfigingajassivaa, imminullu toqoriarnerit arlallit kingunerani Ittoqqortoormiinut angerlarpoq. Nakorsaatinik atuivallaarunnaarniarluni meeraallunilu oqaatigineqarsimasoq malinniarlugu aalajangerpoq. Tassa angakkussaasoq.

Aviaja Rakel Sanimuinaq Kristiansen angakkut kinguaariit arlallit ilagaat, meeraallunilu angakkussaanerarneqarsimavoq. Tamannalu piareersimaffigilerluni anaanami ikiuineratigut malippaa.

Tamatumalu malitsigisaanik kingunerluutit nassatarisani ammaaffigiartulerpai.

- Tamarmik pillugit oqaloqateqarnissannik pisariaqartitsingaatsialerpunga. Nipangersimassutigiinnartussaasimasakka tamarmik oqaatigerusullugit. Soorlu uanga lastbiliullunga eqqagassanik ulikkaartoq, eqqagassallu iginneqaannartussatut ittut. Annillugu oqaasinngortillugillu. Sammivinnit tusindinit assigiinngitsunik isigalugu. Oqaluttuap uannut allanertaajunnaarnissaata namminerlu timinniissinnaalernissama tungaanut oqaluttuareqattaarlugu.

- Kingunerluutitummi sianiginngisatsinnik qisuariaatigut imminut, nunarsuarmut imminnullu atassuteqarfiginitsinnut akornutaasinnaapput. Taamaammat piviusup oqaluuserinera kingunerluummit pissaanermik tigusineruvoq.

Kanngusuutigissanngikkipput

Aviaja Rakel Sanimuinaq Kristiansen ullumikkut katisimallunilu niviarsiaqqanut marlunnut anaananngoqqissimavoq. Nuummi suliffimmik 2023-mi ammaanerata KNR-imiillu tamanna pillugu oqaloqatigineqarnerata kingorna pisoqangaatsiarsimavoq.

Malinnaasorpassuaqalernermi saniatigut nunat inoqqaavinut allanut attaveqaatinik pilersitsinissaq piffissamik atuiffigingaatsiarsimavaa. Nunammi inoqqaavisa nunasiaateqarneq taamaallaat ataatsimut assigiissutiginngilaat. Taakkumi kulturini assigiinngitsuni taakkunani nukiit, anersaalerineq ajorunnaariartornerlu aamma assigiissutigaat.

Inuit kingunerluutigisaminnik kisermaassinnginnissaat tassunga immikkut pingaaruteqarpoq.

- Qanorluunniit aqqusaagaqarsimagutta tamanna toqqortissutigissanngilarput. Tamanna kanngusuutiginagulu nikanartissanngilarput. Ajorunnaarneq tassa imaappoq ‘uanga tamanna nammineq aqussinnaavara’. Uanga una nassataraara, kisianni nalaatarisimavara. Tamannali ammasumik aatsaat eqqortorukku nalaatarisimasarilissavat, taanna oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.