Timmisartoq nakkartoq tassaavoq Lockheed C-130 Hercules, timmisartup imeq 15.000 literi userisinnaavaa.Assi: Saeed Khan/AFP/Ritzau Scanpix

Australiami timmisartoq imermik qatserut nakkartoq

New South Walesimi timmisartoq imermik qatserileruttorluni nakkarpoq, inuillu pingasut ajunaarlutik.

Timmisartoq imermik qatserut Australiami ikuallattumut qatserileruttorluni nakkarpoq.

Timmisartumi issimasut tamarmik amerikamiutut innuttaassuseqarput. Qatserinerinermut kommissæri, tusagassiortunik ullumi katersortitsinermi oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Sakkutuut Australiami ikuallarujussuarnermi qatsereqataatinneqartut

- Timmisartup nakkarnerani aniguisimasoqarpasinnginnera alianaqaaq, kommissæri oqarpoq.

Timmisartoq nakkartoq tassaavoq Lockheed C-130 Hercules, timmisartup taassuma imeq 15.000 literi userisinnaavaa.

Australiamiut oqartussat timmisartumut sumiiffimmi ikuallattumik qamitsitsiniaaleruttortumik sisamanngornermi ualikkut attaveerupput.

Ambulancet tallimat qulimiguullillu marluk erngertumik sumiiffigisaannut ornigutsinneqarput.

Timmisartoq nakkartoq sumiiffiup ikuallangaatsiarnera pissutigalugu ”piffissangaatsiaq” atorlugu nassaariniarneqartoq, qatserinermut kommissærip oqaatigaa.

The Guardian naapertorlugu timmisartup imermik qatserutip annaanera New South Walesimi ikuallattumik qamisaanermut sunniuteqassasoq kommissærip ilanngullugu oqaatigaa.

Timmisartup nakkarneranut pissutaasoq suli ilisimaneqanngilaq.

Australiami naalagaaffeqatigiinni ilaasuni amerlasuuni pinngortitami qaammatini kingullerni ikuallanneratulli New South Walesimi ikuallattut sisamanngornermi kiangaatsiarneranik sakkortuumillu anorlerneranik ajornerulersinneqarput.

Sumiiffinni amerlasuuni 40 gradit sinnerlugit kiattutut uuttortarneqarpoq. Silap qanoq innerata ikuallannerit nutaaq amerlasuut sisamanngornermi pilersippai.

AAMMA ATUARUK Naalagaaffiit Peqatigiit: Ukioq 2019 nunarsuup kiannerpaaffiata tulleraa

Australiap illoqarfiisa pingaarnersaata Canberrap kangiani ikuallangaatsialernera ”navianarluinnarlunilu toqorassutaasinnaavoq”.

Sumiiffimmi tassani oqartussat innuttaasut najugaqartut qimagussortinnissaat kingusinaareermat ikuallattumut qanillattornaveersaassasut inassutigaat, nutaarsiassaqartitsivik Reuters taama allaaserisaqarpoq.

- Ikuallattoq aqqusinertigut ikaartunut tamanut aarlerinartorsiortitsivoq. Inuit illoqarfiup avataatungaaniittut navianartorsiorput, taamaammat ikuallattumit erngertumik ungasillisimassapput, illoqarfiit pingaarnersaanni ajunaarnersuaqarnissamut upalungaarsimasut oqarput

Canberrami mittarfiup timmisartumik sisamanngornermi ingerlaarnissat tamarmik ikuallattoqarnerata kingunerisaanik matoqqatippai.

Australiami ikuallattoqarneranit septembarimiit maannamut inuit 29-t ajunaarput uumasullu millionilikkaat aamma ikuallannerani toqorarlutik.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat