Australiami mitiusat nungutitaalertut
Australiami nunap panerujussuarnerata kingunerisaanik uumasut immikkuullarissut mitiusanik taaneqartartut nungukkiartulerput.
Ilisimatuut misissuisimanertik ataasinngornermi saqqummiummassuk taama aarlerisaaripput.
Australiap kangisissortaani mitiusat kuup eqqaaniittartut maanna 40 procentiisa missaaniittut tammagarput. Ilisimatuullu oqarneri naapertorlugit nunap panerujussuarneranik, nunamik piiaasoqarnerani, mingutsitsisoqarnernik, sapusiortoqarneranillu nungukkiartuaarput.
AAMMA ATUARUK Sermersuup aakkiartornera 90-kkunni aakkiartorneranit arfineq-marloriaammik sukkanerusoq
Taamatullu ingerlaannartoqassappat mitiusat 47 60 procentiisa missai ukiut 50-it qaangiuppata tammarsimassasut ilisimatuunit siulittuutigineqarpoq .
Silaannaallu allanngoriartornera ajornerpaamiissappat mitiusat 2070-imi 73 procentii nungussimassasut ilisimatuut nalunaarusiaanni allaqqasoqarpoq.
Piujuartitsineq eqqarsaatigalugu nunat tamalaat suliniaqatigiiffiata IUCN-ip nalilersuinerani mitiusat navianartorsiortutut nalunaarsoqqapput.
AAMMA ATUARUK Uumasut milliardit Australiami orpippassuit ikuallanneranni toqusut
Mitiusanut tunngatillugu siusinnerusukkut misissuisoqarnerani 2018-imi 30 procentinik ikileriarsimapput tassalu mitiusat 200.000 -it missaanniillutik
Australiami orpippassuit ikuallarujussuarnerata kingunerisaanik nuna aseruatiterujussuarsimanera nalunaarusiami nutaami aamma allaqqavoq.
Mitiusap ilaqutsit ilaat allat miluumasut sisamat pissuseqatigivai. Mitiusap qeerlutuut sigguanut assingusumik siggoqarpoq, kiggiatut pamioqarpoq, pamiortuutut isigaqarpoq niuatalu tunuatigut toqunartortalinnik kapinartoqarluni.
