Arnaq USA-meersoq eqqissiviilliornernut pisuutinneqarpoq
Arnaq taanna arlaleriarluni Nobelip nersornaasiuttaagaanik nersornaatisisussatut inassutigineqartarsimavoq, taamatullu amerlatigisunik Kinap Norgemi tusagassiuutit nalunaarutaat malillugit Norgemi naalakkersuisut sioorasaartarsimallugit nunat taakkua marluk akornanni pissutsit ilungersunarsissasut, arnaq taanna nersornaatisissappat.
Kinami oqartussaasut Rebiya Kadeer peqqarniisaarnianik nunap immikkoortortaanik Xinjiangimik avissaartitsiniartunik suleqateqartutut pisuutippaat, arnallu taassuma taakkua uighurit pisinnaatitaaffiinik narrunarsaasutut isornartorsiorlugit. Rebiya Kadeer Kinap avannaata-kitaani niueqatigiiffiit annersaasa ilaannik tunngaviliisuuvoq Kinamilu arnat pisuujunerpaat 20-t akornanniikkaluarluni oqartussaasut 1997-imi taassuma pas-ia tigummassuk Folkekongressimi isornartorsiuilluni oqaaseqareersorli. Uia ukiup taassuma siuliani Kinamit qimaavoq.
Oktobarimi 1999-imi unnuit ilaanni Amerikami kongressimut ilaasortat Yuruntimi tikeraarneranni inuit pisinnaatitaaffii pillugit oqaaseqalissallunilu politiit 100-t naapippai. Amerikamiunut allakkat nassatai politiinit ammarneqarput taakkualu kineserit aqutsisuinik isornartorsiuinernik immikkoortunik qulinik imaqarlutik, Rebiya Kadeerilu ukiuni sisamani parnaarussassanngorlugu pillarneqarluni.
Parnaarussaasimatillugu kongressimi ilaasortat arlaqartut USA-mukartinniarlugu oqaaseqartarput, tamaalisoqarlunilumi. Taamaattumilliuna maanna inuit atugaat pillugit oqaaseqartartoq Kinalu suli isumaqatiginngittuarlugu. Kinamik aqutsisut eqqissiviilliornermut aallartinneqartumut pisuusutut pasillerpaat, tamannali Rebiya Kadeerip akueriumanagu.
