Arfiviit avannarpartertarnermikkut aniguisinnaasimapput
Taakku nukimmik atuivallaaratik avannarpartertarput, miluumasunut nunamiutanut naleqqiullugu nukimmik atuivallaaratik avannarpartertaramik, miluumasut nunamiutat ingerlaarnerminni nukissamik ilaatigut atuisorujussuusarput, saniatigullu aamma piniagaasarlutik.
Sermersuaqarnerup kingulliup naanerata nalaani pissutsit ukiut 11.000-it matuma siornatigut miluumasunut imarmiunut nunamiutanullu atuuttut, ilisimatusarsimasut misissorsimavaat. Europap avannarpasinnerusortaata imartaatalu kiatsikkiartornerani pissutsit matumani misissorneqarsimallutik.
Ilisimatusarsimasut Københavnip Universitetianeersut misissuinerminni inerniliussaat, ilisimatuussutsikkut atuagassiami Nature Communicationsimi saqqummiunneqassapput:
- Arfiviit ullumikkut eqqissisimatitaapput nungutaanissaminnullu aarlerinartorsioratik. Nannulli silap pissusaata allanngoriartorneranit aarlerinartorsiortinneqarnerannut sanilliunneqarsinnaasumik arfiviit siunissaq ungasinnerusoq aarlerinartorsiortinneqalersinnaapput. Arfiviimmi uumaffii silap pissusiata allanngoriartornera pissutaalluni ukiut 100-t ingerlaneranni 50 procentinik ikilisimanissaat ilimanarsinnaavoq, ilisimatusarsimasoq Andy Foote, Københavnip Universitetianeersoq, oqarpoq.
Arfiviit ukiut 200-t angullugit uumasinnaapput, miluumasut akornanni sivisunerpaamik uumasarlutik.
Arfiviit 1800-kkut naalerneranni naaligarneqarsimasut ullutsinni siumorneqartarsimapput.
Ilisimatusarsimasup Andy Footep, Københavnillu Universitetiani suleqataata, professorip Tom Gilbertip, aamma Kristin Kaschnerip, Tysklandimi Albert-Ludwigs Universitetimeersup, arfiviit ukiuni kingullerni pingasuni misissugarisimavaat.
