Aningaasanut inatsit tamanit isumaqatigiiffiunngitsoq

Siullermik Siumup siulittaasua Aleqa Hammondip, Aningaasanut inatsisissaq ima eqqartorpaa:

- Pigaarnerpaavoq inuiaqatigiit aningaasatigut iluaqutigisinnaasaannik sinaakkutissamik pitsaasumik isumaqatigiittoqarpat, nunaqavissut salliutinneqarpata, suliffissaaleqineq akiorneqarpat, akileraarutinik amerlanerusut isertinneqassappata ammalu atugarissaarnissamik siunnerfeqartumik sulisoqassappat uangut tamakkununnga peqataakuttuussaagut.

Sunamiuna Aningaasanut inatsisip ajorneranut pissutaasoq?

- Aningaasanut inatsimmi takusinnaanngilarput inuiaqatigiit ineriartornissaannut aningaasaliinerusoq, suliffissaaleqinerup akiorniarneqarneranut aningaasaliisoqarsimanngilaq. Suliarinnittussarsiornermi kalaallit tunulliunneqartarput, taamaattumik Siumumit arlaannaannulluunniit isumaqataasinnaanngilagut taamaattumillu peqataasinnaanata.

Taama oqarpoq Aleqa Hammond. Demokraatit aningaasanut oqaaseqartartuat Niels Thomsen isumalluarneruvoq:

- Isumaqatigiinniarnerit ingerlatassagut ingerlassimavagut, taakkulu naammassisutut isigisariaqarput, taamaattumik ataasinngorpat amerlanerussuteqartunik akuerineqarumaartoq naatsorsuutigaara.

Aningaasanut inatsisissap aappassaanik oqaluuserineqarnerani, Niels Thomsenip oqaatigaa inatsissaq piviusorsiortuunngitsoq. Maannali allamik nipeqarluni ima oqarpoq:

- Ullumikkut angusimasarput ajunngeqaaq, tassami qulakkeerparput meeqqanut inuusuttuaqaanullu aningaasanik amerlanernik immikkoortitsigatta. Aammalumi peqqinnissaqarfik eqqarsaatigalugu aningaasanik mamerlanernik immikkoortitaqarpugut. Ataatsimut isigalæugu angusarput ajorinngilara.

Taama oqarpoq Niels Thomsen. Aningasanut inatsit 12 million koruuninik sinneqartoornermik inerneqartoq nuannaarutaanut aamma ilaavoq.

- Ukiorpassuarni sinneqartoortoqarsimanngilaq naak ukiut aningaasarissaarfiit atuunnikuugaluartut. Uangut naalakkersuisooqatigiit tamanna anguvarput. Aningaasanik amerlanernik peqartuugaluarutta suliniutitnik amerlanernik aallartitsisimassagaluarpugut.

Tassalu Niels Thomsen. Inuit Ataqatigiit aningaasaqarneq pillugu oqaaseqartartuata Naaja Nathanielsenip nuannaarutigaa anguniakkat anguneqarsimammata.

- Misigisimavunga anguniagarput angusimallutigu, taamaattorli isumaqatigiinniarneq sivisusimavoq tamaviaannarsimallunilu, Naaja Nathanielsen oqarpoq nangillunilu:

- Siullermeerlugu oqaluuserineqarneranut sanilliukkaanni pingajussaaniinnginneranni isumaqatigiiffigisinnaasagut pitsanngoriarsimapput. Aningaasanut inatsisissamut Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat eqqarsaatigalugit, isumaqarpunga Aningaasanut inatsisissaq oqimaaqatigiilluaartumik inerneqartoq, Naaja Nathanielsen oqarpoq nangillunilu isumaqarluni suli pitsaanerusinnaasimagaluartoq:

- Siunnersuutinut arlaannut tunngasunik imatut akerliusimanngilagut. Neriukkaluarpugulli pisunut arlalinnut akissaqarnerusimassagaluarluta. Kisiannili tassa aningaasaqarnitta tamanna killeqartissimavaa, tassami ukiumut sipaartussaavagut aningaasat 1 milliard koruunit, meerartatta toqqissisimasumik perortinneqarnissaannut aallarniutaasinnasunik.

Tassa tamakku pissutsit, inerniliisutut nipeqarluni Naaja Nathanielsen ima nangippoq:

- Isumaqarpunga siumut isigisumik inerniliussaqarluta. Neriuppungali ukiumut tulliuttumut Aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani aaqqissuusseqqinnernut pingaarutilinnut aningaasaliinerit amerlineqarumaartut. Maannamut inatsit inuiaqatigiit inuunerannut aaqqiissutissartaqarpoq, tamannalu nuannaarutissaavoq, Naaja Nathanielsen oqarpoq.