Aningaasanik malunnarunnaarsaasarneq akiorniarlugu inatsisissaq tuaviuunneqartoq

Aningaasarsianik malunnarunnaarsaasarneq Naalagaaffeqatigiit iluanni ajornarnerusariaqarpoq. Tamannalu Folketingimi ilaasortat Atlantikup avannaaneersut isumassarsialaanerarpaat - inatsisissatulli siunnersuutip Folketingimi tuaviuunneqarnera isornartorsiorlugu.

Aningaasanik tillinnikkut peqquserlunnikkulluunniit pissarsiarineqartunik toqqorteriniarneq imaluunniit inunnut peqqarniisaarniarnissamik pilersaarusiortunut aningaasanik nuussinissaq ajornarnerulersinneqartariaqarpoq. Inatsisissatut siunnersuutit Folketingimi oqaluuserineqartut marluk taama siunertaqarput.

Inatsisissat nunatsinnut Savalimmiunullu atuuttunngortinneqassapput, EU-llu aningaasanik malunnarunnaarsaasarnerup akiorniarnissaanut aalajangersagai 2015-imi akuersissutigineqartut tamatumani tunngavigineqarput.

AAMMA ATUARUK Aningaasanik pinerlunnikkut pissarsianik aningaaserivik alla malunnarunnaarsaasutut pasineqartoq

EU-llu aalajangersagai naalagaaffeqatigiinni tamanut atuuttussanngortinneqarnissaat Folketingimi amerlanerussuteqartunit taperserneqarpoq, aamma nunatsinnit Savalimmiuniillu ilaasortaatitanit.

Nunarpummi Savalimmiullu EU-mit "nunatut allatut" ullumikkut isigineqarput, nunat taakku assersuutigalugu Danmarkip aningaasatigut pinerluttuliornermut malittarisassiaata assinginik peqannginnerat pissutigalugu.

Aningaasanik malunnarunnaarsaasarneq

Aningaasanik malunnarunnaarsaaneq tassaavoq aningaasanik pinerluttuliornikkut pissariarineqartunik toqqorteriniarneq.

Tassaasinnaapput aningaasat tillitanik tuniniaanikkut pissarsiarineqartut imaluunniit isertitat akileraarutigineqarsimanngitsut.

Aningaasanik malunnarunnaarsaaneq aamma aningaasanik akileraarutigineqanngitsunik allamiut aningaasaannut taarsiisitsinikkut nunanulluunniit allanut nuussinikkut pisinnaavoq. 
 
Suliffeqarfiit aningaasanik akileraarutigineqartussanik toqqorteriniarneranni Europami aningaaserivissuit arlallit ikiuisimanerat ukiuni kingullerni paasineqarpoq.

- Matumani siuliami inatsisissatut siunnersuut amerlanerussuteqartunit taperserneqarpoq (…), allatummi pisoqanngippat, matumanilu inatsit atuuttussanngortinngikkutsigu, nunatsinnit Danmarkimut, illuanullu, aningaasanik nuussinissaq inerteqqutaalissammat. Taamatullu pisoqannginnissaa tamatta soqutigivarput, Aaja Chemnitz Larsen (IA) Folketingimi taama oqarpoq.

Aningaasanik nassiussisut tigusisussallu ilisimasaqarfigineqarnerulissasut

Nutaamik inatsiseqalerneratigut aningaasanik nuussisarnermut aalajangersakkat Danmarkimi ullumikkut atuuttut assingi nunatsinni Savalimmiunilu aningaaserivinnut suliffeqarfinnullu atuuttussanngortinneqassapput.

Assersuutigalugu aningaasanik nuussinermi erseqqissumik nassuiarneqassaaq kina nassiussisuunersoq kinalu tigusisuussanersoq, taamaaliornikkut aningaasat malittarineqarsinnaanngortillugit.

AAMMA ATUARUK Sullitat pasinarsinnaasut 6200-t Danske Bank aqqutigalugu aningaasanik nuussisarsimasut

Aamma nunatsinni kontumit Danmarkimi kontumut toqqaannartumik nuussisoqarsinnaalissaaq, aningaasat ullormi ataatsimi arlalinniluunniit utaqqeqqaarnagit ingerlaannaq tiguneqarsinnaasunngorlugit.

Politikerit: Inatsisartut Lagtingilu ilannguttarlugit

Aningaasanilli malunnarunnaarsaasarnerup akiornissaa pillugu siunnersuutip suliarineqarnera aamma isornartorsiorneqarpoq. Inatsisissatummi siunnersuutip Folketingimi saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu Lagtingimi Inatsisartunilu oqaluuserineqanngilaq.

Inatsisissatulli siunnersuut Nunatsinnut ukioq manna piffissami januaarip 25-anit februaarip arfineq-pingajuata tungaanut tusarniutigineqarpoq - tassalu ulluni 14-ini tusarniutigineqarluni. Naalakkersuisulli, Grønlandsbanken BankNordikilu tusarniummut akissuteqarsimanngillat.

- Oqaasertalinngikkaluarlugu akuersinertut paasivarput (inatsisissatut siunnersuummut, aaqq.), Aaja Chemnitz Larsen (IA) taama oqarpoq.

Tapersiigaluarlunilu inatsisissatut siunnersuutip tuaviuullugu Inatsisartut avaqqutiinnarlugit ingerlanneqarnera isornartorsiorpaa.

AAMMA ATUARUK Aningaasanik pinerlunnikkut pissarsianik aningaaserivik alla malunnarunnaarsaasutut pasineqartoq

Aamma Savalimmiuni aningaasaatinut ministerip, Kristina Háfossip, danskit inuussutissarsiornermut ministeriannut, Rasmus Jarlovimut (K), allagaqarluni suliaq tuaviuunneqarsimanerarlugu uparuarpaa.

Danskillu inuussutissarsiornermut ministeriata, Rasmus Jarlovip (K), inatsisissatut siunnersuutip tuaviuunneqarnera nassuerutigaa, nunatsinnili Naalakkersuisut Savalimmiunilu naalakkersuisut siunnersuummut tapersiillutik nalunaaruteqarsimanerat erseqqissaatigalugu.

- Ilumoorpoq inissinniarnera nukingiutigisimagatsigu. Taamaaliorpugut Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni (…) aammalu EU-p sinnerani aningaasanik nuussisinnaajunnaariataassagaluarutta annertuumik ajornartorsiortoqalissammat, Rasmus Jarlov oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuutit Folketingimi marsip 26-ani pingajussaaneerneqassapput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat