Angalasut mæslinginut akiuussutissamik kapitinissaat kajumissaarutigineqartoq

Danmarkip avataanut angalaniartut mæslingimut akiuussutissamik kapitissimanissaat Nunatta Nakorsaaneranit Henrik Hansenimit kajumissaarutigineqarpoq

Europami mæslinginik tunillatsissimasut amerlassusaat ukioq manna qaffariangaatsiarsimasoq nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup WHO-p paasissutissiissutigaa. Innuttaasullu nunanut allanut angalaniartut virusimut akiuussutissamik kapitinnissaat Nunatsinni Nakorsaanermit kajumissaarutigineqarpoq.

- Kalaallit Nunaanni mæslinginut akiuussutissamik kapitissimanngitsut amerlapput, mæslingillu Kalaallit Nunaanni tunillaassutilernissaat kissaatiginngilarput. Tamannami ilungersunartupilussuussaaq, Henrik Hansen oqarpoq.

Mæslingit virusit tunillaassuunnissamut aarlerinaateqarnerpaartarivaat, nunatsinni nakorsaaneq nassuiaavoq.

- Mæslingit tunillannartupilussuupput, illoqarfiillu nunaqarfiillu ilaanni meeqqat akornanni atugaalissagaluaruni akiuussutissamik kapitissimanngitsunut tamanut tunillaassuutissaaq, Henrik Hansen oqarpoq. 

Mæslingit:

Mæslingit virusimik peqquteqarput taamaattumillu antibiotika atorlugu katsorsaasoqarsinnaanani. Katsorsarneqartoq inimi nillataartumi sakkortuallaanngitsumik qaammaqquserneqarsimasumi nalatinneqartarpoq. Quersornermut kissarneqarnermullu nakorsaatit nakorsap innersuussuteqarneratigut aatsaat atorneqassapput.

Mæslingimik tunillatsissimasoq tunillatsinnerminit ullut arfineq-pingasut qaangiunnerini - nappaatip pilinnginnerani anillattoornerullu qaangiunnissaata tungaanut imaluunniit anillattoornermit ullut tallimat qaangiutinnginnerini - allanik tunillaasinnaalersarpoq. Mæslingilli soorlu pequtitigut atisatigullu imaluunniit inuit napparsimanngitsut aqqutigalugit tunillaanneq-ajorpoq.
 

Inuit mæslinginik tunillatsissimasut amerlanersaat katsorsarneqarsinnaapput sunniuteqanngitsumillu qaangersinnaallugu. Inuilli ilaannut tunillatsinneq kingunerlutsitserujussuarsinnaavoq.

- Inuit ilaannut annertuupilussuarmik sunniuteqartarpoq mæslingillu peruluutigisarpaat.

Mianersoqqusineq Danmarkip avataanut angalasussanut atuuppoq, pingaartumik Europap kujataanut angalassagaanni. Frankrigimimi, Grækenlandimi Italiamilu mæslingimik tunillatsissimasut amerlasuupilussuupput.

Henrik Hansenip oqaatigaa nunatsinni innuttaasut kikkulluunniit najukkaminni akiuussutissamik kapitissinnaasut.

- Mæslingimut akiuussutissaq sumiiffinni peqqissaaveqarfiusuni pissarsiarineqarsinnaavoq. Aallannginnermili piffissaagallartillugu akiuussutsissamik kapitittoqassaaq, nunatta nakorsaanera oqarpoq.

Europami mæslinginik tunillatsissimasut ukioq manna qaammatini siullerni arfinilinni 41.000-t nalunaarsorneqarsimapput. Tamannalu 2017-imi ukiumut tamarmut naleqqiukkaanni 17.000-inik amerleriaateqarfiuvoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat