Angalasunut corona pillugu maleruagassat nutaat: Misissortinneq sivisunerpaamik akunnernik 48-nik pisoqaassuseqassasoq

Naalakkersuisut nunatsinni killilersuinerit arlallit sapaatiummat nutarterpaat.

Naalakkersuisut oqarnerat naapertorlugu tuniluunnerup pakkersimaarniarnissaa pissutigalugu killilersuinerit arlallit qaammatinut tulliuttunut pingasunut atuutilersinneqarnissaat politikerit aalajangerpaat.

Taakku tamarmik ataasinngornermi annertorpasipput.

Maleruaqqusallu tassaapput qanermut assiaquteqaqqusineq, tamakkiisumik akiuussuserneqarsimanermut uppernarsaat angalanermullu malittarisassat nutaat.

Angalasunut malittarisassat nutaat ilaatigut coronamik misissortinnerup sivisunerpaamik akunnernik 48-nik pisoqaassuseqarsinnaaneranut ilaatigut tunngassuteqarpoq, taanna ullumikkut aqagulu sivisunerpaamik akunnernik 72-inik pisoqaassuseqarsinnaagaluarpoq.

Danmarkimut nunatsinnut angalasut aallartissutigissavagut:

Danmarkimi nunatsinnut timmisartuussinerit decembarip ulluisa arfernanni marsip ulluisa arfernannut atuutissapput:

• Kalaallit Nunaannut timmisartumut ilaasut, marlunnik ukioqalereersimasut tamarmik PCR-imik misissortinnerminni, sivisunerpaamik nal. ak. 48-nik pisoqaassuseqartumi tunillatsissimannginnertik uppernarsarsinnaassavaat. Piffissamili decembarip arfernani arfineq aappaanilu tunillatsissimannginnermut uppernarsaat nal. ak. 72-inik pisoqaassuseqarsinnaavoq.
• Ilaasut 12-inik ukioqalereersimasut, Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsut aamma tamakkiisumik akiuussutissinneqasimanertik uppernarsarsinnaassavaat.
• Ilaasut sapaatit akunneratailuani tunillatsissimasumik qanillisaqarsimasut, tunillatsissimasumik qanillisaqarnerminniit ullut sisamat qaangiunnerini PCR-imik misissortinnerminnik takutitsisinnaassapput, tamatumalu kingorna ullut marluk qaangiunnerini misissorteqqissallutik.

Akiuussutissat EU-mi akuerineqarsimasut kisimik akuerisaapput. PCR-mik misissortinneq, tunillatsissimannginnermut uppernarsaataasoq misissortittup aqqanik, misissortinnerup piffissaanik misissuiffiusumiillu paasissutissartaqassaaq.

Nunatta iluani angalanissamut piumasaqaatit

Nunatta iluani timmisartukkut angalanermut malittarisassat nutaat maanna pissavagut:

Assi © : KNR

Nunatta killeqarfiisa iluani angalanermi uku maanna atuupput:

• Inuit, illoqarfimmiit nunaqarfimmiilluunniit nunap killeqarfiisa iluini sumiiffimmut allamut angalasut tamakkiisumik akiuussuserneqarsimassapput, imaluunniit misissortinnerminni tunillatsissimannginnermut uppernarsaammik sivisunerpaamik nal. ak. 48-nik pisoqaassusilimmik takutitsisinnaassallutik.
• Inuit marluk sinnerlugits ukiullit illoqarfimmit nunaqarfimmilluunniit misissuinissamik periarfissaqarfiunngitsunit angalasut apuuffissaminnut apuunnerminniit ulluni 14-ini imaluunniit misissortinnermi tunillatsissimannginnerup uppernarsarneqarnissaata tungaanut angerlarsimasussaatitaapput. Apuuffimmi misissortinnissaq periarfissaqanngippat angerlarsimasussaaneq ullunik 14-inik sivisussuseqassaaq.
• Inuit angerlarsimasussaatitaasut aaqqissuussinernut katersuunnernullu peqataaqqusaanngillat. Kisianni qanermut kiinnamulluunniit assiaquteqarunik ulluinnarni atugassanik pisiniarfinnut pisariaqartitaminnik pisiniarlutik isersinnaapput.

Umiarsuarmut ilaasunut immikkut ittunik malittarisassaqalerpoq:

Assi © : Geisler Sofie Rosa Petersen

Umiarsuarnut ilaasartaatinut maanna uku atuupput:

• Umiarsuit ilaasortaatit, soorlu umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut nuannaariutillu Kalaallit Nunaannut tikinnginnerminni ullut 14-it sioqqullugit nunami allami imaluunniit Danmarkimi Savalimmiuniluunniit umiarsualivimmut talissimagunik, allatulluunniit sumiiffinnit taakkunanngaanniit inunnik ikaartoqarsimagunik Kalaallit Nunaannut tikeqqusaanngillat.

Umiarsuit ilaasortaatit umiarsuarni inuttat ilaasulluunniit nunamut niusussaanngippata, imaluunniit avataaniit ikisoqartussaanngippat talittarfimmut talittoqarsinnaapput, umiiarlutik, motooriminnik aserortoorlutik, ikuallattoorlutik assingisaanilluunniit tassanngaannartumik pisoqartillugu ajornartoornerminni talissinnaapput.

Malittarisassat umiarsuarnut aalajangersimasumik nunatsinnut tikittartunut atuutinngillat. Assersuutigalugu Artic Umiaq Linemit Sarfaq Ittuk.

Qanermut kiinnamullu assiaquteqarnissamut piumasaqaat

Ilaasut 12-inik sinnerlugillu ukiullit kiisalu sulisut silaannakkut angallatinut umiarsuarnullu, aalajangersimasumik angallavilinnut ilaanerminni qanermut kiinnamulluunniit assiaquteqassapput. Tamanna aamma mittarfinnut, terminaleqarfinnut assigisaannullu atuutsinneqarpoq.

Piumasaqaalli inunnut umiarsuup initaani assigisaaniluunniit isersimasunut, aammalu inuk inoqutigisami saniatigut ilaasunut allanut attaveqanngitsunut atuutsinneqanngilaq.

Qanermut kiinnamullu assiaquteqarnissamut piumasaqaat inunnut sianissutsimikkut ajoqutilinnut, timimikkut tarnimikkulluunniit sanngiitsunut allatulluunniit ajoqutilinnut, taamaalillutillu qanermut kiinnamulluunniit assiaqutinik atuisinnaanngitsunut atuutsinneqanngilaq.

Nunatsinnut tikinnerup kingorna

Inuit akiuussuserneqarsimanngitsut marluk sinnerlugit ukiullit Kalaallit Nunaannut tikittut, apuuffissaminnut apuunnerminniit ulluni 14-ini imaluunniit misissortinnermi tunillatsissimannginnerup uppernarsarneqarnissaata tungaanut angerlarsimasussaatitaapput. Apuuffimmi misissortinnissaq periarfissaqanngippat angerlarsimasussaaneq ullunik 14-inik sivisussuseqassaaq.

Inuit angerlarsimasussaatitaasut aaqqissuussinernut katersuunnernulluunniit peqataaqqusaanngillat, imaluunniit inini kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaasuni isersimaqqusaanatik. Kisianni qanermut kiinnamulluunniit assiaquteqarunik ulluinnarni atugassanik pisiniarfinnut pisariaqartitaminnik pisiniarlutik isersinnaapput.