Tusagassiuut: Angajoqqaanut misiliutit isorineqartut angajoqqaanut arlalinnut allamik kulturilinnut eqqunngitsumik nalilersuutaasinnaasut
Misiliutit Danmarkimi kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermut atatillugu ukiorpassuarni isornartorsiorneqartut, angajoqqaanik allamik kulturilinnut eqqunngitsumik aamma nalilersuutaasinnaanerat danskit ilisimatusarneranni nutaami paasinarsivoq.
Ilisimatusartut misiliutit naleqqussagaanerpaat ilaat 'Wais-IV', misilitsittut silappaarissussaannik uuttortaasartoq misissorpaat.
Misiliut taanna danskit oqaasiinut kulturiannullu naleqqussagaavoq.
DR-ip allaaserinninnera naapertorlugu, misissueqqissaarnermi kulturikkut tunuliaquttat allat misiliummi eqqarsaatigineqannginnerat, ilisimatusarnerup takutippaa. Tamanna pissutigalugu, inuk misilitsittoq pillugu eqqunngitsumik ilaatigut paasissutissiisoqarsinnaasarpoq.
Inuit arabiamiusut tunuliaqutallit Danmarkimi inunngorsimasut, meeqqat atuarfianni angusarissaarluartut kingusinnerusukkullu nakorsatut, psykologitut inatsisilerituutut ilinniagaqarsimasut, misissuinermi peqataapput.
Peqataasullu angajoqqaavi aamma ilinniagartuujupput.
- Eqimattanngorlutik misiliinitsinnut peqataasut silassorissusaannik uuttortaanitsinni taakkua silassorissusaata qaffasissorujussuunissaa ilimanaateqarluinnarpoq, Rune Nielsen Københavnip universitetiani tarnip pissusianik ilisimatooq, ph.d.-lik Københavns universitetimilu tarnillu pissusianik ilisimasalinngorniartunut institutimi lektori ilisimatusarnermilu atuakkioqataasoq DR-imut oqarpoq.
- Tamarmilli naatsorsuutigisimasatsinnut naleqqiullugu maluginiarnartumik appasissumik inissipput. Kulturikkut tunuliaqutap qanoq pingaaruteqartiginera, allaat Danmarkimi inunngorsimasut peroriartorsimasullu marlunnillu oqaasillit akornanni, tupaallaatigaarput, taanna nangilluni oqarpoq.
Misilitsittut ilisimatuut ilimagisaannit pointinik qulinik appasinnerusumik angusaqarnerat, DR allappoq. Ilisimatuup oqarnera naapertorlugu, tamanna inunnut misilitsittunut kinguneqarujussuarsinnaavoq.
Inuiaassutsit allat aamma illersorneqartariaqartut
Eqqartuussissuserisoq Jeanette Gjørret Stage Advokaterimeersoq isumaqarpoq, inatsisit kalaallit meerartaannik angerlarsimaffimmut inissiinermut tunngatillugu ukiup ataatsip matuma siorna atuutilersimasut, inunnut allanut danskinit allaanerusumik kulturikkut tunuliaqutaqartunut aamma atuuttariaqartut.
- Kalaallit tarnip pissusaanik misissueriaatsinut illersorneqarnissaat inatsisitigut aalajangersarneqarmat, illersuinerup inuiannut allanut atuutsinneqalinnginnera tupigusuutigaara, Jeanette Gjørret DR-imut oqarpoq.
Taanna suliani angerlarsimaffiup avataanut inissiiniarnermut tunngasuni angajoqqaanut kalaallisut tunuliaqutalinnut allanillu inuiaassusilinnut illersuisuuvoq.
Inatsit, meeqqanik pinngitsaaliissummik inissiiniarnerni kalaallit kulturiata eqqumaffigineqartarnissaanik qulakkeerinnittoq, siorna maajimi atuutilerpoq.
Inatsit naapertorlugu, suliat pinngitsaaliissummik inissiinermut tunngasut suli naammassineqanngitsut, VISO-mi immikkoortortaqarfimmit immikkut ittumit, kalaallit kulturiannik oqaasiinillu immikkut ilisimasaqarfiusumit suliarineqaqqissapput.
Naak inatsisit allanngortinneqaraluartut FN-ip pinngitsaaliissummik inissiinerit "inuiaassutsikkut immikkoortitsinertut“ isigineqarsinnaanerat isumakuluutigaa. FN-ip nalunaarusiortartui pingasut danskit naalakkersuisuinut maajimi taama allagaqarput.
FN-ip arnanut niviarsiaqqanullu nakuusertarneq pillugu immikkut nalunaarusiortartuata, Reem Alsalemip, ajornartorsiut misissorumallugu Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu tikeraarnissani pilersaarutigaa. Taassumap tikeraarnissaa qaqugu pissanersoq suli nalunaarutigineqanngilaq.
