Allannguinissat arlallit eqqartussavaat
Nunatsinni suliffissaaleqinermit eqqorneqarsimasut ukiormanna qaammatini sisamani siullerni 3.000-it sinneqartut nunatsinni naatsorsueqqissaartarfik nalunaarpoq. Suliffissaaleqinerlu Inatsisartut ukiaanerani katersorneranni oqaluuserineqartussat pingaarnerit ilagaat.
Ilinniarsimanngitsut suliffissaaleqinermit eqqorneqakkajunnerupput. Pissutsillu suli ilungersunarseriaannarput meeqqat atuarfianni soraarummeertartut affangajaat ilinniakkamik aallartitsineq ajormata. Taamaattumik ilinniartitaaneq suli pingaartinneqassasoq naalakkersuisut siunniusimavaat.
- Skolehjemmit kollegiallu nutaat sanaartorneqarnissaat nukingernarsiartuinnarpoq, tamakkualu ilaasa aserfallatsaaliorneqarnissaat pisariaqarluinnarluni, Kuupik Kleist ammaalluni oqalugiaammini ilaatigut oqarpoq, ilanngullugulu oqaatigaa ilinniartitaanermut sinaakkutit pitsaanerulerpata ilinniagaqarnissamut piumassuseq inuusuttut akornanni takussaanerulerumaartoq.
Oqaluuserineqartussat allat aamma suliffeqareersunut tunngapput. Ilaatigut oqaluuserineqassaaq Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat. Tassani siunnersuutigineqarpoq sulinermi isertitanut akileraarutit appartinneqassasut.
Angallanneq pillugu isumalioqatigiissitat nalunaarusiaat aamma oqaluuserineqassaaq. Tassani ilaatigut siunnersuutigineqarpoq Kangerlussuup Narsarsuullu matunissaat aammalu sinersortaatit atorlugit angallassineq atorunnaarsinneqassasoq.
Aporaassutaasussat ilagissagunarpaat aalisarneq pillugu inatsisip allannguutissaatut siunnersuut. Tassani piginneqatigeeriaatsit oqaluuserineqartussat ilagaat. Siunnersuutigineqarpoq aalisarnermut attuumassuteqavinngikkaluartut aamma aalisarnermi piginneqataasinnaalernissaat.
Allannguutissanut siunnersuutit aningaasartassaat aamma oqaluuserineqassapput 2012-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut qulequtaqartoq ”Allannguinerit oqimaaqatigiissut” oqaluuserineqalerpat.
