Assi: Helle Nørrelund Sørensen/KNR

Folketingimi sulineq Aleqap Aajallu suliassatut pingaartitaat

Nunatta folketingimut ilaasortaatitai ikittunik assigiimik suliassatut pingaartitaqarput – immikkulli amerlasuunik pingaartitaqarlutik.

Københavnimi Kalaallit Illuutaanni Aleqa Hammond (S) Aaja Chemnitz Larsenilu (IA) ataasinngormat inuit 70-it missaaniittunut Folketingimi ukiuni tulliuttuni sisamani suliassaminnik nassuiaassipput.

Kalaallillu Danmarkimiittut inuuniarnikkut ajornartorsiortut ikiorneqarnissaat, kalaallinillu palasinik amerlanerusunik Danmarkimiittoqarnissaanik pisariaqartitsineq politikerit taakku marluk qallunaanit annertunerusumik piumasaqarfiginissat isumaqatigiissutigaat.

- Isumaqarpunga ingammik inatsiseqarnermut tunngasuni amerlasuuni ukiuni tulliuttuni isumaqatigiissuteqartassasugut, assigiinngitsunilli iliuuseqarfigisassagigut, Aaja Chemnitz Larsen KNR-imut oqarpoq.

 

IA: Kalaallit Nunaat nunanit allanit malugineqassaaq
”Alliartorneq, atugarissaarneq nunarsuarmioqataanerlu”-mik qulequtserlugu Aaja Chemnitz Larsenip Inuit Ataqatigiit ’Kalaallit Nunaata nipaa killilersugaanngitsoq’-mik Folketingimut saqqummiuppaa. Siumumut illuatungiliullugu IA danskit folketingimi eqimattaannut ilaaffeqanngilaq, partiinilli tamanut suleqatiginninnissamut ammalluni, Chemnitz Larsen erseqqissaavoq.

 

Inuit Ataqatigiit Folketingimi siunertaat:
Alliartorneq – Kalaallit Nunaannik Issittumillu soqutiginninneq nunat tamalaat akornanni pilerseqqinneqassaaq.

- Ukiualuit matuma siorna Kalaallit Nunaanni aningaasaliinissaq soqutigineqartorujussuuvoq. Tamannali aningaasaliisoqarpiaranilu qaangiuppoq, soqutiginninneq pilerseqqittariaqarparput, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Ilanngullugulu oqaatigaa, danskit naalagaaffiat Namminersorlutik Oqartussat peqatigalugit aningaasaliissutinut aningaasaateqarfimmut aningaasaliissasut, taakkulu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinut pilersaarusianut iluaqutaassasut.

Atugarissaarneq – Ingammik inatsiseqarnermut tunngasuni Kalaallit Nunaat nukittorsarneqartariaqarpoq, inatsisit Kalaallit Nunaannut atuuttut nutarterlugit.

- Inatsiserpassuit Kalaallit Nunaanni atuuttut 50-ikkunneersuupput 60-kkunneersuullutillu, taamaasillunilu ilaatigut ittangalaartumik periuseqartoqartarpoq. Tamanna allanngortariaqarpoq, inatsisimmi ullutsinnut naleqqussartariaqarput, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Kalaallit Danmarkimiittunut atugassarititat pitsaanerusut. Danskit kommuniini kalaallinut inuunermikkut ajornartorsiortunut, ingammik Kalaallinut Danmarkimi inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut suliniutip 2016-imi qaangiuppat, annertunersumik iliuuseqarfigineqarnissaat IA-p kissaatigaa.

Tamassuma saniatigut Danmarkimi ilinniagaqarnersiutinik ilinniakkanillu naammassisaqarnissamut sinaakkutissanik aaqqissuusseqqinneq (fremdriftreformen), danskit naalakkersuisorisimasaasa ilinniartut sukkanersumik naammassisarnissaat anguniarlugu atuutilersitaat, misissoqqinneqartariaqartoq IA isumaqarpoq, Inuit Ataqatigiimmi isumaqarput aaqqissuusseqqinneq taanna kalaallinut ilinniartunut sakkortunermik eqquisoq.

Nunarsuarmiooqataaneq - Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaannut tunngasunut Issittumullu tunngasunut tamanut Folketingimi tusarneqartariaqarpoq.

- Isumaqarpunga Kalaallit Nunaannut Issittumullu tunngasut Folketingip nunanut allanut tunngasunut aalajangiisartuini eqqartorneqartut tamarmik Inatsisartuni nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami aamma eqqartorneqartariaqartut, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

 

Siumut: Danmark Issittumut pilersaaruteqartariaqarpoq
Aleqa Hammondip folketingimi suliassani saqqummiukkamigit suliassat tigussaanerusut arlaqartut saqqummiuppai. Suliassat pilersaarusiorlugit suliaralugit oqaatigaa, ilaatigut Socialdemokratit folketingimi eqimattaannut ilaanermigut.

Inatsisit Kalaallit Nunaanni atortinneqarfiat - Kalaallit Nunaat Danmarkilu inatsisit atortinneqarfianni naligiissapput.

Siumut statsministerip naalakkersuinngortitsinermi isumaqatigiissumi, Savalimmiunut Kalaallit Nunaannullu Danmarkip akisussaaffisisaannut tunngasuni inatsisit ataavartumik nutarterneqartarnissaat tulleriiaarinermi salliutinneqarnissaannik oqaatiginninneranik eqqaarseqqittarniarpaa.

Kalaallinut Danmarkimiittunut atugassarititat pitsaanerusut

Hammondip erseqqissaatigaa danskinut Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit pitsaanerusumik paasisitsiniaasoqartariaqartoq, aammalu kalaallinut Danmarkimiittunut suliniutit pitsanngorsassasut.

Aappaatigullu Kalaallit Nunaanni ilummut isigisariaqalersugut isumaqarluni.

- Danmarkimut aallarneq inuunerup pitsaanerulernissaanik kinguneqarnissaa upperiunnaartariaqarparput. Taamaattumik kalaallit Nunatsinni inuuneqarnissaanut qanoq iliorsinnaanerluta misissortariaqarparput, Aleqa Hammond oqarpoq.

Immap naqqata nunavimmut atasortaata killinga - Danskit kalaallillu ataatsimoorlutik Qalasersuarmut piginnittuunermut piumasaqaataat Issittumi ilisimatusarnerup annertusarneranik malitseqartariaqarpoq.

Kalaallit Nunaat qulaallugu timmisartornerup nammineq aalajangernissaanut pisinnaatitaaffiginera

Nutaamik illersornissamut tunngasunik Danmarkimut isumaqatigiissuteqarneq

Free Association 

Naalagaaffiit Peqatigiinni Free Associationimi Kalaallit Nunaat nunatut namminersortutut Danmark suleqatigalugu angunissaa Siumuup kissaatigaa.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat