Assi: Nunatta Qitornai

Aleqa Hammondip Kinaliarnissaa ataatsimiititaliap itigartitsissutigigaa

Aleqa Hammondip Arctic Circle Forumimut peqataajartorluni Shanghaimut angalanissaa Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaata akilerumanngilaa.

Pissutaatinneqartut: ’Suliffimmik paarsilluannginneq’, 'qinersinissamut qanippallaarnera’ aamma 'Kinap soqutiginninnerata ernumassutigineqarnera'. Taama tunngavilersuisoqarpoq.

- Suliassat pinnagit angalanerit kisiisa aallunniarneqarnerat tunngavissaqarsorinngilara.

Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaani siulittaasup tullia, Aaja Chemnitz Larsen (IA), ataatsimiititaliap siulittaasuata Aleqa Hammondip Arctic Circle Forumimut Kinami ukioq manna maajip qulingani aqqarnganilu pisussamut qaaqqusaaneranik itigartitsineq pillugu taama isornartorsiuivoq.

AAMMA ATUARUK Aleqa ministeriunertut qinigassanngortittumik aalajangersimasumik toqqaanianngitsoq

Qaaqqusissut Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaani marsip 14-iani oqaluuserineqarpoq. Ataatsimiititaliami ilaasortat paasisassarsiorlutik angalanerinut ukiumut 380.000 koruunit ataatsimiititaliap missingersuutigisarpai.

Angalanernut missingersuutit ataatsimiititaliamit aqunneqarput
 

Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaani ilaasortat paasisassarsiorluni angalanissamut qinnuteqaataat tamaasa Folketingip siulittaasoqarfianit 2018 tikillugu suliarineqartarput.

Ataatsimiititaliallu nittartagaa naapertorlugu  ataatsimiititaliami ilaasortat paasisassarsiorlutik angalaneri katillugit 14-it siulittaasoqarfimmit akuerineqarsimapput, taakkununnga ilaallutik Aleqa Hammondip kisimiilluni angalaneri arfinillit.

Siulittaasoqarfillu aalajangerpoq ukiumoortumik missingersuutit 380.000 koruuninik aningaasartaqartut tunngavigalugit sumut qaqugulu angalasoqartarnissaa Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliap 2019-imi januaarip aallaqqaataa aallarnerfigalugu nammineerluni aalajangertalissagaa.

Najoqqutarisaq: Folketingip Aningaasaqarnermut allaffeqarfia, Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliap nittartagaa.

Ataatsimiititalialli siulittaasuata Shanghailiartinnissaa akuerineqanngilaq. Aaja Chemnitz Larsenilu nammineq isumaqarpoq tamanna Aleqa Hammondip Christiansborgimi najuunngippallaarneranik pissuteqartoq:

- Inatsisartutigoortumik sulineq peqataaffigineqarsinnaanngippat, taava pingaarnersiuineq paasiuminarsissavara Kinamut sivisunerusumik aallartinnissaa ataatsimiititaliamit akuerineqassappat, soorlu aamma angalanissaq ataatsimiititaliamut tunngatillugu siunertaqavissunngitsoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Suleqatigiinneq ajornakusoortoq

Aleqa Hammondip Folketingimi nunatsinnit qinigaaqataa naapertorlugu, Aleqa Hammond Folketingimi suliassarpassuaqaraluartoq nunarput sinnerlugu nunani tamalaani ataatsimeersuarnerit ataatsimiinnerillu peqataaffiginissaat ulapputigisarpai - imaluunniit Nuummiiginnarluni.

- Aperineqallattaasarpunga: Sooruna suleqatigiinngitsusi? Maanili najuutinngitsoq suleqatigissallugu ajornakusoorpoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Angalanissaq qinersisoqarnissaanut qanippallaartoq

Politikerit sisamat marsip 14-iani ataatsimiinnermi najuupput: Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen, Socialdemokraatineersoq Karin Gaardsted, Venstremeersoq Berthel Haarder aamma Nunatta Qitornaaneersoq Aleqa Hammond.

Socialdemokraatit Kalaallit Nunaannut tunngasunut oqaaseqartartuat Karin Gaardsted naapertorlugu Shanghaimut angalanissap itigartitsissutigineqarnera Aleqa Hammondip inuttaanut tunngatinneqanngilaq.

Arctic Circlemili ataatsimiinnissaq Folketingimut qinersinissamut, kingusinnerpaamik juunimi pisussamut, taassuma qanippallaarnerarpaa.

Aamma akileraartartut akiligaannik paasisassarsiorluni angalanerit qinersisoqarnissaa qanilliartortillugu pisannginnerat nalinginnaalluinnarpoq, kina qinigaaqqissanersoq paasisassarsiorlunilu angalanerup kimut iluaqutaanissaa ilisimaneqarneq-ajormat.

Aaja Chemnitz Larsenillu ataatsimiititaliap siulittaasuata suliffimmik paarsilluannginneranik isornartorsiuinermi saniatigut aamma taama tunngavilersuivoq.

Venstre sinnerlugu Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliami ilaasortap Berthel Haarderip Aleqap Shanghailiartinnissaa aamma akerleraa. Qinersisoqarnissaanut taama qanitsigitillugu paasisassarsiorluni angalanernut aningaasanik atuisoqannginnissaa taassuma isumaqatigaa.

Aamma qaaqqusissutip Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaani siulittaasumut tunngatinneqarnera immikkut maluginiarpaa.

Aleqa Hammondilu Folketingi sinnerlugu pisortatigoortumik aallartitaassaguni inissisimanerata Kinamit paatsoorneqarsinnaanera atornerlunneqarsinnaaneralu aarlerinartoqartippaa. Taarsiullugulu nammineq inuinnartut aallarsinnaakutsoortoq Berthel Haarderip KNR-imut oqaatigaa.

Aleqa: Itigartitsissutigineqarnera paasinarluinnarpoq

Pineqartullu angalanissap itigartitsissutigineqarneranut Folketingimut qinersisoqangalernerata tunngavilersuutigineqarnera paasilluarsinnaanerarpaa.

- Nalinginnaasumik qinersivissamut qanillisumi aallartitaqartarneq nalinginnaanngilaq, tunngavilersuutillu erseqqipput, Aleqa Hammond KNR-imut mailikkut taama allappoq.

AAMMA ATUARUK Folketingip ammaanersiornerani Aleqa, Kim Hansiluunniit peqataanngitsut

Folketingimilu najuutinngippallaarnerarneqarluni isornartornartorsiorneqarnini pillugu Aleqa Hammond ima allappoq:

- Pisussaaffikka ataatsimiinnerit peqataaffigisuarpakka, ilaatigullu ullut tamaasa ataatsimiiffeqannginnama ullut tamaasa Christiansborgimiittannginnera eqqumiitsuunngilaq, ulluinnarni uanga nunatsinni najugaqarnera uanga aallaavigaara.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat