Akuersissuteqarnissamut inatsisip atuutilersinneqarneranit ukiup ataatsip qaangiunnerani ima pisoqartoq

Akuersissuteqarnissamut inatsit atuartut aasaq manna atuanngiffeqaleqqammersullu ukioq ataaseq atuutereerpoq.

Tassa imaappoq, akuersissuteqarnermut inatsit siorna 2023-mi juulip aallaqqaataani atuutilermat atoqatigiinniartut tamarmik atoqatigiinnissamut akuersisimanngippata pisoq pinngitsaaliisimanertut taaneqarsinnaalerpoq.

Eqqugaasoq nakuuserfigineqarsimasoq, sioorasaarneqarsimasoq akiuussinnaasimanngitsorluunniit uppernarsarneqarsinnaagaangat, tamanna pinngitsaaliinertut aatsaat nalilerneqartarpoq.

Inatsit Danmarkimi 2021-mi atuutilersinneqarmat, pinngitsaaliisoqarsimaneranik nalunaarutiginninnerit malunnaatilimmik amerlipput, tassami nalunaarutiginninnerit 2020-mit 2021-mut 50 procentinik amerleriarmaata.

- Tamatumanilu Kalaallit Nunaanni immaqa assingusumik pisoqassasoq naatsorsuutigineqarsimasinnaagaluarpoq, Kalaallit Nunaanni Politiini unnerluussisussaatitaasuni pinngitsaaliisimanermik suliaqartartuneersoq Alexander Stürup Sørensen oqarpoq.

Taamattulli pisoqannngilaq.

Piinngitsaaaliisoqarsimaneranik nalunaarutiginninnerit ukiuni kingullerni talllimani amerlassutsimikkut aalaakkaasimasut, Kalaallit Nunaanni Politiini unnerluussisussaatitaasuni pinngitsaaliisimanermik suliaqartartuneersoq Alexander Stürup Sørensen oqarpoq. Assi © : KNR/Johansinnguaq Olsen

- Suliat ukiuni kingullerni amerlassusaat najoqqutaralugit nalunaarutiginninnerni allanngortoqarsimanerarsinnaanngilarput, Alexander Stürup Sørensen oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Politiit pinngitsaaliisoqarsimaneranik nalunaarutiginninnernik 247-nik tigusaqarput. Nalunaarutiginninnerillu ukiup siuliani 246-llutik.

Akuersissuteqaqqaarnissaq pillugu Kalaallit Nunaanni oqallittoqanngitsoq

Alexander Stürup Sørensen naapertorlugu akuersissuteqaqqaarnissamut inatsit pillugu Danmarkimi oqallittoqarnerunikuunera pissutaalluni pinngitsaaliisoqarsimaneranik nalunaarutiginninnerit Kalaallit Nunaannut naleqqiullugu amerlanerupput.

- Inatsisip Danmarkimi atuutilersinneqarnissaanut atatillugu oqallittoqangaatsiarpoq. Inatsimmilllu allannngortitsinermik tamanna kinguneqarluni, taanna oqarpoq.

- Inatsit Kalaallit Nunaanni atuuutilermat taamaattoqanngilaq.

Akuersissuteqarnissamut inatsisip Danmarkimi atuutilersinneqannginnerani oqallittoqangaatsiarpoq, akerliussutsimillu takutitsisoqaqattaarlunilu, inatsisip allanngortinneqarnissaa piumasarineqarluni. Akuerseqqaarnani atoqatigiittoqarsimappat pinngitsaaliinertut nalilerneqartalerluni. Assi © : Ólafur Steinar Gestsson/Ritzau Scanpix

Inatsisip nunatsinni atuutilinnginnerani Folketingimi Inatsisartunilu soorunami akuersissutigeqqaarneqarpoq.

Akuersissuteqarnissamut inatsit Danmarkimi 2021-mi atuutilersinneqareermat, inatsiseqarnermut taamanikkut ministerip Mattias Tesfaye-p(S) akuersissuteqarnissamut inatsisissatut siunnersuut Kalaallit Nunaanni tusarniaassutigilerpaa.

Siunnersuut Aqqaluaq B. Egedep(IA), inatsisit atuutsinneqarnerannut taamanikkut naalakkersuisuusup tikilluaqquaa:

- Suliniut tamarmik kinguaassiutitigut kannguttaatsuliortoqannginnissaanut qulakkeerissutaasut naammassineqassapput. Kinguaassiutitigut kannguttaatsuliortoqarnerani pinerliffigineqartut inatsisitigut pitsaanerpaamik illersorneqarnissaasa qulakkeernissaat pingaaruteqarpoq, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.

Inatsisartut tamarmiullutik inatsisissatut siunnersuut 2022-mi ukiakkut ataatsimiinnermi akuersissutigaat, qaammatialuillu qaangiummata inaarutaasumik akuersissutigineqarluni.

- Soorunami taamaattumik inatsiseqalernissaa tamanit isumaqatigiissutigineqarpoq, Alexander Stürup Sørensen oqarpoq.

Akuersissuteqartoqarpa?

Naak akuersissuteqarnissamut inatsit nutaaq ajornaquteqanngitsumik pinerluttuliornermut inatsisip ataanut nunatsinni ilanngunneqaraluartoq, inatsisillu nutaap malitsigisaanik pinngitsaaliisoqarsimaneranik nalunaarutiginninnerit amerlinngikkaluartut, inatsisip atuutilersinneqarnerani malunnaatilimmik allannguuteqartoqartoq, Alexander Stürup Sørensenip tikkuarpaa.

Akuersissuteqarnissamut inatsisip Kalaallit Nunaanni siorna juulip aallaqqaatani atuutilersinneqarnerata ukioq manna ukiumik ataasinngornerani, internettikkut tiingaffiginninniarnermik isumapiloqarluni kusanaatsuliortarnerit pinngitsoortinniarlugit pinerluttuliornermut inatsisip ataani aalajangersakkanik atuutilersitsisoqarpoq.

Akuersissuteqarnissamut inatsisip atuutilersinneqarnerata saniatigut politiit misissuinerminnut atatillugu killisiuisarnerat allannguuteqarpoq.

- Sulianik misissueriaaserput allannguuteqarpoq. Tassa suliani taamaattuni pasisamik killisiueriaaserput, Alexander Stürup Sørensen oqarpoq, itisiliillunilu:

- Akuersissuteqaqqaarnani atoqatigiittoqarsimaneranik ilimaginnittoqarpat, inuk nalunaarutigineqartoq, pinerlunneragaq, nassuiaalluarsinnnaasariaqarpoq.

Tassa imaappoq, pinngitsaaliisoqarsimappat pinerlunneragaq politiinut nassuiaateqartariaqassaaq atoqateqarnissamut qanoq isilluni akuersissuteqartitsisimanerluni, atoqatigiinnissamullu akuersititsisimanersoq.

- Pinerlisaq akiuutiinnarsimagaluarpat itigartitsiinnarsimagaluarpalluunniit naammanngilaq, Alexander Stürup Sørensen oqarpoq.

- Akuersissuteqartoqarsimanera qulakkiivinneqarsimassaaq, atoqatigiinnermilu tamarmi taamaassalluni Imerniartarfimmiitsilluniluunniit akuereqatigiittoqarsimagaluarpat, aamma angerlarsimaffimmi siniffimmiileraanni aamma ilumut angertoqarnersoq qulakkiigasssavoq.

Alexander Stürup Sørensenip erseqqissaatigaa akuersissuteqarnissamut inatsit nunatsinni aatsaat atuutilersinneqaqqammersoq. Akuersissuteqarnanilu atoqatigiittoqarsimanera pillugu eqqartuussivitsigut suliani suli pineqaatissiisoqarsimanngitsoq.

- Qanoq pineqaatissiisoqartalissanersoq pissanganarpoq. Eqqartuussiviit kisimik aalajangiisinnaapput, tassalu aalajangiiumaarnerit malittareqqissaassavagut, Alexander Stürup Sørensen naggasiilluni oqarpoq.