Akileraarutitaqanngitsut unitsinnissaat Pisiffiup ernummatiginngilaa

Naalakkersuisut siunnersuutaat malillugu pisoqassappat angalasut Kalaallit Nunaanninngaanneersut 2011-mi ukiortaamiit tupanik, viinninik imigassanillu kimittuunik akileraarutitaqanngitsunik suli pisisinnaassapput. Angalasunulli Kalaallit Nunaaliartunut suli tamanna ajornarallassalluni.

Pilersuisup taamaattumik annilaanngatigaa tamatuma ingerlatseqatigiiffiup Kangerlussuarmi pisiniarfiata kaaviiaartitaasa 50 procentiinik annaasaqarneranik kinguneqassasoq.

Tamanna aamma sulisut 16-it tikillugit soraarsitaanerannik kinguneqarsinnaavoq.

Pisiffimmili pisortaaneq Per Steen Larsen isumalluarneruvoq. Taanna isumaqarpoq timmisartuni timmisartunullu mittarfillit eqqaanni akileraarutitaqanngitsumik niuernermit kaaviiaartitat ilaat illoqarfinnut nuunneqaannarumaartut.

- Angalasunut Kalaallit Nunaaliartunut akileraaruteqanngitsunik niuerneq unitsinneqarpat isumaqarpugut illoqarfinni tupanik viinninillu tuniniaaneq annertusiumaartoq, pisortaq oqarpoq, taannali isumaqarani illoqarfinni imigassanik kimittuunik tuniniaaneq annertusissasoq.

Per Steen Larsenip angalasut nioqqutissanik akikitsunik pisisinnaajunnaartussat misigeqatigai. Akileraarutitaqanngitsunilli tuniniaaneq Pisiffimmut ajunngitsumik sunniuteqarsinnaavoq.

- Tamakkununnga tunngasut kisitsisaatiginngilavut, imaassinnaavorli sulisunik amerlanerusunik atorfinitsitsisugut, Pisiffiup pisortaanera oqarpoq.

Naalakkersuisut siunnersuutaat naammassineqarpat angalasut Kalaallit Nunaaliartut EU-p iluani angalasunut naligiissinneqassapput. EU-p iluani angalasut aamma akileraarutitaqanngitsunik pisisinnaanngillat.