Ajorsartut pakatsipput

Jørgen Wæver Johansen siumumi siulittaasutut qinigassanngortikkaluarami Hans Enoksenimut ajorsarpoq, tamannalu pakatsissutigaa, paasivaali siumukkormiut amerlanerussuteqartut nutartererusunngitsut imaluunniit nunaqarfimmiut 40-t Hans Enoksenimik taasissut allatut isumaqartut, ajorsarninilu sumit patsiseqarnersoq ilisimanngilaa.

Jørgen Wæver Johansen isumaqarpoq siumut nutaamik alloriaqqinngikkuni, ingerlariaqqinnissaq ungasissumiissasoq.

Jørgen Wæver Johansenip ajorsarnini qanoq sunniuteqassanersoq naluaa, oqarlunili suna tamarmi piffissaqartoq, qularinngilaalu isumatusaarneq ajugaajumaartoq.

Jørgen Wæver Johansen aamma oqarpoq nikallorani siumumi suleqataassaqqaarluni tunniutiinnarniaranilu.

Siumup ataatsimeersuarnerani nunaqarfimmiut 40-uupput, illoqarfimmiut 15-ullutik, sinnerilu inatsisartuni, Siumullu siulersuisuunerni ilaasortaallutik. Ataatsimeersuarnermi ilaasortaqqortussuseq najoqqutarinagu aallartitalersorsimaneq tulluarsorineqanngilaq, tamanna equnganermik pilersitsivoq, Siumut demokratiimik amigartoorpoq, Siumup ataatsimeersuarnerinagu nunaqarfimmiut ataatsimeersuarneraat. Tamakkuupput oqaatsit pinngortut, Siumup Sisimiuni ataatsimeersuarnerata kingorna. Siumumi aallartitseqataasimasup, Folketingimullu qinigaarlaap Lars-Emil Johansenip pakatsisimanini isertuutinngilaa, ilaatigullu oqarpoq tupigissanngikkini illoqarfimmiut sinniisoqanngitsutut misigisimassappata.

Nunaqarfimmiut siumumut qinersisartut amerlanerarpai, taamaattariaqarsoraalu. Ataatsimeersuarnermili nunaqarfimmiuinnangajaat kisiisa ataatsimeersuartoralugit partii ingerlanneqarsinnannginerarpaa, nunaqarfiit avataanni siumukkunnik qinersisartoqarmat, ataatsimeersuarnermilu oqimaaqatigiissitsinerusumik taasisoqarnissaa naatsorsuutugerusussimagaluarlugu,

siulittaasup tulliatut Jens Napãtûmut ajorsartoq Lars-Emil Johansen oqarpoq.