Air Greenland angallasseqqilerpoq

Ullumikkut angallassinissat amerlanerit pilersaarutit naapertorlugit pissapput. Timmisartorsuaq Danmarkimiit aallareerpoq, qulinullu qiteqquppat Kangerlussuarmut tikissalluni.Pissutsilli allanngupallattaqaat. Nutaatut nalunaarutigineqarpoq, Kangerlussuup avannaaniittoq silaannartaq, ullaaq manna qulit tungaanuugallartoq matuneqartoq.
Allattoq Elisa Isaksen
maajip 25-at 2011 06:01

Tamatuma kinguneranik Qeqertarsuup Tunuanut avannarpasinnerusumullu timmisartuussisoqarsinnaanngilaq.

Air Greenlandip timmisartui marluk Ilulissani uninngatinneqarmata, Nunatta iluani timmisartuussinermut sunniuteqassaaq.

Air Greenlandimit erseqqissarneqarpoq, maannamut ullut ataasiakkaarlugit aalajangiisoqartassasoq, ullunilu tulliuttuni qaqqap innermik anitsisup qullaatsitaasa nikerarfii malinnaaffigeqqissarneqassasut.

Angalaniartunulli nuannersumik tusagassaqarpoq.

Qaqqaq innermik anitsisoq Grimsvötn ulluni sisamani innermik anitsereerluni sakkukillisimavoq maannalu taamaallaat aalamik aniatitsilerluni.

Tuluit silasiorfiannit oqaaseqartitaq, nutaarsiassaqartitsivimmut Reutersimut taama ilisimatitsivoq.

Qaqqap innermik anitsisup qullaatsitai Danmarkimi Skandinaviallu sinnerani, Skotlandimi, Nunatsinni kingullertigullu Tysklandip avannaani timmisartuussinermut akornusersuipput.

Islandimit oqaatigineqarpoq, maani nalunaaqutarput naapertorlugu unnuaq ataatsit kingorna innermik aniatitsiunnaartoq.

Danmarkip silaannartaa annertunngitsoq matoqqatinneqaraluarpoq, tamannali unnuaq marlunngortoq ammaqqinneqartoq, Naviairimit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Timmisartuussinissaraluit Europa tamakkerlugu 700-t missaanniittut ullumikkut taamaatiinnarneqartut Eurocontrolimit nutaarsiassaqartitsivimmut AP-mut nalunaarutigineqarpoq.

Brian Flynn, Eurocontrolimeersoq oqarpoq, qaqqap innermik anitsisup qullaatsitaasa qaangiutipallannissaat naatsorsuutigineqarmat, timmisartuussineq nalinginnaasumik aqagumiit ingerlanneqarsinnaalissagunartoq.     

Islandimi qaqqap innermik anitsisup qullaatsitai, kujammut aamma kujammut'kangimut illuaamisimapput. Skandinaviap Atlantikullu avannaata annersaani maanna ajornartorsiuteqanngilaq. Tysklandilli avannaata silaannartaani, qaqqap innermik anitsisup qullaatsitai pissutigalugit timmisartuussineq matoqqatinneqarpoq.

Tamatumunnga peqatigitillugu qaqqaq innermik anitsisoq sakkukilliimisimasoq, Islandimit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Qullaatsitai maanna taamaallaat 2 kilometerinik portussusilimmut pisalerput, naak ulluni kingullerni 15 aamma 20 kilometerit angullugit portussusilimmiilertaraluarlutik.   

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.

Aamma atuaruk