Aatsitassat qaqutigoortut Kuannersuarni nassaassaapput

Misisissuinermit naatsorsuinerit takutippaat Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik 5 millioni tonsinik oqimaassuseqartunik peqartoq. Taakkua saniatigut saviminissaq zink 1 million tonsinik oqimaassusilik nassaassaavoq, kiisalu aatsitassaq uranoxidimik taaneqartartoq Kuannersuarni nassaassaalluni.

Aatsitassarsiutileqatigiiffik Greenland Minerals and Energy kisimiilluni Kuannersuarni aatsitassanik misissuinissamik pisinnaatitaaffeqarpoq, ukioq 2007-imili ilaatigut qillerilluni misissuinermi 100 millioni koruunit aningaasartuutigineqarput.

Aatsitassat qaqutigoortut suliffissuaqarfinni innaallagissamut atortorissaarutini pingaaruteqarput, qarasaasiani oqarasuaatit angallattakkat atortuinut sumiissusersiutinullu atortunut atorneqartarlutik.

Biilit motoorii innaallaagissamik atortoqarlutik ingerlasinnaasut batterilersorneqarnerinut atortunik aatsitassat nassaarineqartut ilaqarput.

Nunarsuarmi aatsitassamik taassuminnga piaalluni kisermaassisoq tassaavoq Kina, Kuannersuarnilu aatsitassamik taassuminnga piaasinnaasoqalerpat, siunissami aatsitassamik piaanermi pingaaruteqalersinnaavoq, Greenland Minerals and Energy isumaqarpoq.

Aatsitassamik piianeq iluanaarutaasinnaanersoq Aatsitassarsiutileqatigiiffiup misissuiffigileruttorpaa, mississuinerillu aasap kingorna naammassineqassangatinneqarlutik.

Aatsitassat qaqutigoortut missuiffigeqqissaarneqarnissaannut pisinnaatississummik aatsitassarsiorfik qinnuteqarpoq. Aatsitassat taakkua piiarneqassapata, uran saniatigut piiarneqassaaq. Uranip piiarneqannginnissaa Naalakkersuisut siulittaasuannit Kuupik Kleistiimit aalajangiusimaneqarpoq.