Aatsitassarsiorfiit aningaasatigut sianiinaalerpaatigut?

Nunatsinni aatsitassarsiornissamut pilersaarutinut atatillugu, Nunatta isertitassaraluani milliardikkaat annaariaannaavai.

Aatsitassarsiortitseqatigiiffissuit arlallit Nunatsinni aatsitassanik maanna ujarlersut imaluunniit aatsitassarsiorfinnik aallartitsigaluttualersut, akileraarutinik akiliinikinnerunissartik anguniarlugu piginneqatigiiffinnik aningaasartaqanngitsunik pilersitsisarput, taamaalillutik isertitaminnik Nunatsinnut akileraarnissartik pinngitsoorumallugu.

Aatsitassarsiortitseqatigiiffiit piginneqatigeeriaasiinik, aviisip Politikenip misissuinerata tamanna paasinarsisippaa.

Taama misissuinerup paasinarsisippaa, aatsitassarsiortitseqatigiiffiup London Miningip, Nuup eqqaani saviminissamik piiaaffissualiornissaminik piareersaleruttortup, piginneqatigiinnermut aaqqissuussinini qanittukkut allanngortissimagaa, taamaalilluni London Miningip piginneqatigiiffii Nunatsinniittut marluk, maanna piginneqatigiiffinnit aningaasartaqanngitsunit akileraarnikinnerunissaq anguniarlugu Tuluit Nunaata Frankrigillu akornanniittumi Jerseymiittumit pigineqalersut.

Tuluit suliffeqarfiutaata taassuma Kiinami naalagaaffiup aningaaserivissua peqatigalugu Nunatsinni aatsitassarsiorfissamut 14 milliardit koruuninik aningaasaliigaluttualersutut oqaatigineqartup, taama aaqqissuussinermigut Nunatsiini iluanaarutiminik toqqortuinissamut aqqutissiuussissaaq, taamaallillutik aningaasat iluanaarutitik akileraaruseriffinnut inuiaqatigiinnullu isertuunnissaat ajornarunnaarsissallugu.

Aarhus Universitetimi aningaasarsiornikkut professorip Torben M. Andersenip aamma Nunatsinni aningaasarsiorneq pillugu siunnersuisartuni siulittaasuusup oqaatigaa, aatsitassarsiornermit isertitassaraluanik isertitsinngitssornissamik ernummateqarneq pissutissaqarlauartoq.

- Kalaallit Nunaata aatsitassarsiornermit isaatitsisinnaanissaa anguniarlugu aaqqissuussiniarnermi, arlalippassuarnik unammillernartoqarpoq, Torben M. Andersen oqarpoq.  

Periaatsimi, politikerit toqqarsimasaanni, Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiit isertitaminnit 30 procentinik akileraartarnissaat anguniarneqarpoq.

Taamaattorli nunani allani misilittakkat soorlu Australiami, Sierra Leone-mi aamma Peru-mi misilittakkat paasinarsisippaat taama periaaseqarneq patajaatsuunngitsoq: Tassami qanoq iluanaaruteqartiginermik uukapaatitsinissaq suliffeqarfinnut ajornanngippallaaqaaq.

Aatsitassarsiortitseqatigiiffiit akileraarutinik akiliinaveersaarnissaat sapinngisamik pinngitsoortinniarneqartoq, Naalakkersuisut siulittaasuata Kuupik V. Kleistip oqaatigaa.

- Akileraarutinik akiliinngitsoortarnissaat sapinngisarput tamaat pinngitsoortinniarsaraarput, taanna oqarpoq. Tamatumunngali atatillugu Naalakkersuisut siulittaasuata nassuerutigaa, aatsitassarsiortitseqatigiiffiit akileraarutitigut immikkut pineqarnissartik Nunatsinnut kimigiiserutigigaat.

London Miningip Nunatsinni suliffeqarfiutimi akileraarutinik akiliinikinnerunissaa anguniarlugu  piginneqatigiiffinnik aningaasartaqanngitsumik sooq pigisaqarneranik aperineqarami tamanna akerusunngilaa.

Suliffeqarfik alla akileraarutinik akiliinikinnerunissamik atuiniartoq tassaavoq Greenland Minerals & Energy, taanna Nunatta Kitaani saffiugassanik qaqutigoortunik uranimillu nassaareersimasutut ilisimaneqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat