Nunatsinni sakkunut inatsit 1992-imili suli allanngortinneqaqqinngilaq.

Aallartoortarnerit: Nunatsinni sakkunut inatsit sukatigassaasoq, ukiulli sisamassaaneertumik sivitsoruttoortoq

Naalakkersuisut nunatsinni sakkunut inatsit 2018-imili sukaternialersaalerpaat. Imminut toqunnerit meeqqanullu aallartoorfiginninnerit taamaaliornikkut pinaveersaartinniarpaat, inatsilli suli allanngortinneqanngilaq.

Nunatsinni sakkunut inatsit 2018-imili sukaternialersaarneqalerpoq. Tamatuma kingornali aallartoorfigitittut quliusimalerput aallaammillu imminut toquttut 41-simalerlutik. Aallaasit eqittaataasa parnaarsaateqarnissaannik aallaasilluunniit parnaaruteqqasarnissaannik piumasaqaateqarneq ajornartorsiutinik aaqqeeqataasinnaasoq, Kalaallit Nunaanni Politiit isumaqarput.

Naalakkersuisut nunatsinni sakkunut inatsisip sukaternissaanik siunnersuut 2018-imi suliarilerpaat, suliarli taamanili attoqqinneqanngilaq.

- Tassami (aallaat aaqq.) taamatut ajortigisumik atorneqartarpat, tamatta inuiaqatigiittut isigisariaqarparput ajornartorsiutaasoq, Inuit Ataqatigiinneersoq (IA) Hans Aronsen oqarpoq.

Nunatsinni sakkunut inatsit 1992-imeersuusoq allanngortinneqartariaqartoq, siornatigut taama isumaqarsimanngitsoq, Hans Aronsen, maanna isumaqarpoq:

Inatsimmi atuuttumi suut piumasaqaataappat?

Aallaaseqassagaanni aqqaneq-marluleereersimasariaqarpoq.

Aallaasit soorlu aallaataasivimmi parnaaruteqqasimasariaqanngillat.

Aallaasit allanit atoriaannatsaaliorniarlugit soorlu eqqittaataasa parnaasaateqarnissaat aamma piumasaqaataanngilaq.

 

Nunatsinni sakkunut inatsit 1992-imili atuutilersinneqarmat suli allanngortinneqaqqinngilaq.

Inatsit taanna naapertorlugu kikkulluunniit timmiarsiutisisinnaapput, sakkoqarnissamulli politiinit akuersissutillit kisimik eqiinnarissanik eqiinnariaanngitsunillu aallaasisinnaapput.

- Aallaasit parnaaruteqqasartussaasorinikuunngi-lakka, ineriartorpugulli. Piniartorpassuit arlalinnik aallaaseqartortaqarput, taamaammat paarnaaruteqqasarnissaat pisariaqarluinnarpoq.

Naalakkersuisut inatsimmik taassuminnga ukiut sisamat matuma siornali sukaterinialersaarnerminnik taperserneqaraluarlutik, inatsit taanna suli allanngortinngilaat.

Aallartoorfiginninnerpassuit imminullu toquttorpassuit

Sakkunut inatsimmik sukaterineq aallartoorfiginninnernik aallaammillu imminut toqqunnernik pinaveersaartitsisinnaasoq, Kalaallit Nunaanni Politiit isumaqarput.

Kalaallit Nunaanni Politiit allaffeqarfianni pisortaq, Emil Maegaard-Hoffman, KNR-imut ilaatigut ima allappoq:

- Ingammik meeqqat aallaammik imassanillumi parnaaruteqqanngitsunik aallartoorfigitillutik ajoraluartumik suli aqqunarujussuartarput toqusarlutilluunniit.

AAMMA ATUARUK Sakkut pillugit inatsit Naalakkersuisut sukaterniaraat

2015-imiilli aallartoorfigitittut 14-iusut aallaammillu imminut toquttut 67-iusut, politiit kisitsisaataanni erserpoq. Taakku saniatigut 2015-imiilli aallaammik imminut toqoriaraluarsimasut 25-upput. Politiit kisitsisaataat suliani taamaallaat kisitsinerneersuummata, pisunik assingusunik nalunaarsorneqarsimanngitsoqarataannaapput.

Aallaasip eqittaataanut parnaarsaat. Assi: Kalaallit Nunaanni Politiit. Aallaasip eqittaataanut parnaarsaat. Assi: Kalaallit Nunaanni Politiit.

Taamaammat ingammik sakkut meeqqanit allanillu atoriaannatsaalillugit parnaaruteqqanissaannik inatsiseqalertariaqartoq, Kalaallit Nunaanni Politiit isumaqarput.

- Assersuutigalugu aallaataasivissuaqarnianngikkaanni aallaasit eqqittaataasa makisartuiluunniit parnaarsaatilersorneqarsinnaapput, Emil Maegaard-Hoffmann allappoq.

Siunnersuut suliariniaruusaarpallaaraat

Danskit naalakkersuisui Naalakkersuisullu nunatsinni sakkunut inatsisip allanngornissaanik 2018-imi siunnersuuteqartuupput.

Siunnersuutaat taamanikkut tusarniaassutigineqarpoq, kingornali suliarineqaqqigani. Taamaammat nunatsinni sakkunut inatsit sooq suli suliarineqaqqinnginnersoq, Hans Aronsenip parteeqataata Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitzip danskit inatsiseqarnermut tunngasuni taamanikkut ministeriannut Socialdemokratineersumut, Nick Hækkerupimut, 2021-mi apeqquteqaatigaa.

Naalakkersuisut inatsisip taassuma allanngornissaanik 2021-mi siunnersuuteqaqqusimagitsik Naalakkersuisullu tamanna pillugu 2022-mi sukumiinernerumik oqaloqatigiinnissartik naatsorsuutigigitsik, danskit inatsiseqarnermut tunngasuni ministereqarfiata akissutaani allaqqavoq.

Aallartoorfiginninnerit imminullu toquttut amerlassusaat:

Aqqunarujussuarnertalimmik aallartoorfigitinnerit:

2015: 0

2016: 3

2017: 1

2018: 3

2019: 1

2020: 0

2021: 3

2022: 3

 

Aallaammik imminut toquttut:

2015: 8

2016: 10

2017: 8

2018: 7

2019: 11

2020: 7

2021: 6

2022: 10

 

Aallaammik imminut toqoriaraluartut:

2015: 4

2016: 0

2017: 6

2018: 6

2019: 2

2020: 1

2021: 6

2022: 0 

Sakkunnuli inatsit suliarienqaqqinngilaq,

Naalakkersuisut Inatsisartut piniarnermut aallaaniarnermullu inatsisaannik allannguinissaq siunnersuutigeqqaa-
rusussimammassuk. Aatsaallu taamaa-lioreernermi sakkunut inatsisip allanngortinnissaanik siunnersuut Inatsisartut suliarissavaat.

Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut upernaaq ataatsimiinnerminni siullermeerpaat, ukiarlu ataatsimiinnerminni aappassaaneertussaagaluarpaat uper-
naarumulli kinguartillugu. Taamaalippat pingajussaaneerneqartussanngussaaaq taasissutigineqartussanngorlunilu.

Aatsaallu taamaalioreerpata sakkunut inatsisip allannguutai atuutilissapput.

IA naalakkersuisunullu illuatungiliuttut

Inatsisip taassuma suliarineqarnerani ukiut sisamanngoreersimalerput, aallaasilli parnaaruteqqanissaat nunatsinni suli piumasaqaataalerani. Tassa aallaasit kikkunnilluunniit atoriaannaallutik sumiitinneqarsinnaappulluunniit.

- Inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnera arriipallaaqaaq. Uagulli piniarnermik inuussutissarsiuuteqarfimmiuusugut tamatta ulluinnarni aallaaniariaannaarusuttarlutalu pisatsinnik nerisaqarusuppugut. Taamaammat peqataatinneqarnissarput kissaatittalu tusaaneqarnissaat pingaaruteqaqaaq, Hans Aronsen IA-meersoq oqarpoq.

Naalakkersuisunut illuatungiliuttuni Demokraatit siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen, Hans Aronsenip siunnersuutip suliarineqarnerata arriippallaarneraaneranut politikerillu kalaallinut tusarnaarnerusariaqarneraaneranut isumaqataavoq. Taassumali Naalakkersuisut piniarnermut aallaaniarnermullu inatsimmik allannguinissamik siunnersuuteqaqqaarusunnerat paasiuminaatsippaa.

AAMMA ATUARUK IA-p imminut toqunneq meeqqallu ajutoortarnerat pinaveersaarniarlugit aallaasinut inatsit sukaterusukkaa

- Aallaasit tungaatigut pikataavallaarnerput peqqutaalluni nunaqqatitsinnik annaasaqarnikuuvugut. Politikeritut tamanna soorunami iliuuseqarfigisariaqarparput. Aammali oqimaaqatigiissaarisariaqarpugut. Inatsit malikkuminarsarlugu sukatertariaqarparput. Tamannalu aallartinissarlugulu oqallisigeqqittariaqarparput. Isumaqarpugut arriippallaarujussuartoq. Aamma akuerinngilarput isumaqatiginagulu piniarnermut aallaaniarnermullu inatsit aatsaat suliarineqareerpat aallaasinut inatsit sukaterniarneqartoq, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Ikiortariaqarpit?
 

Imminut toqunnissamik eqqarsaateqaruit kisimiittutulluunniit misigiguit, Tusaanngamut 801180-imut sianerlutit 1899-imulluunniit sms-erlutit saaffiginnissinnaavutit. 

 

Tusaanngamut sianerneq sms-ernerluunniit akeqanngilaq, kinaanerlu taasariaqarani.

 

Tusaannga pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.

 

Piniarnermik kultureqarnitsinnik innimiginninneq kalaallinillu peqataatitsinerorusunneq piniarnermut aallaaniarnermullu inatsimmik allannguiniaaluusaarnermut peqqutaaqataasut, Hans Aronsen isumaqarpoq.

- Suliat arlaannik suliassartaqalersimagaangamik aamma kinguaallattaramik. Aallaaseqarneq piniarnermik kultureqarnitsinnut ilaammat aamma puigussanngilarput. Aallaasit ulluinnarni pisariaqartillugillu atugaraavut. Piniutigalugillu aallaaniutigisaratsigit uagutsinnut pingaartuupput. Taamaammat kulturerput aallartoortoqartarneralu ukkatarilluinnarlugit sukaterneqarnissaa pisariaqarpoq, Hans Aronsen oqarpoq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl