Aallartitat qallunaat sila pillugu saqqummiussinissaat utaqqivaat

Kalaallit Nunaat 2020-p tungaanut CO2-mik 5 procentit angullugit millileriniarpoq, ataatsimeersuarnerlu ullut marluk ingerlareersoq qallunaat naalakkersuisui Kalaallit Nunaat pillugu suli saqqummiussaqanngillat.

- Kalaallit Nunaat qallunaat aallartitaanut atavoq, aamma Kalaallit Nunaat taamaattumik naammagittarniarnarpoq paaserusunnarmammi Kalaallit Nunaat pillugu qanoq isumaqatigiittoqassanersoq aamma apersuutigiuarparput, taamaakkaluartoq qallunaanut aallartitaqatitsinnut paasiniaassalluta tunuarsimaassanngilavut, Michael Pedersen oqarpoq.

Taamaakkaluartoq ataatsimeersuarneq ingerlalluartutut oqaatigineqarpoq.

- Ataatsimeersuarnermi peqataasut siunnersuuteqartarput paasissutissanik pissarsisoqarluni taamaattumik ataatsimeersuarneq sukkasuumik ingerlavoq, taamaattumik ataatsimeersuarnermi angusarissaarlunissaq neriunaateqarpoq, Kalaallit Nunaat sinnerlugu isumaqatiginniarnermi aqutsisoq, Michael Pedersen oqarpoq nangillunilu:

Naleqqussarnerit, annikilliliinerit, aningaasalersueriaatsit teknologilu eqimattakkaarnermi siunertaqarluni sukkasuumillu sammineqareerput. Naatsorsuutigineqarsimagaluarpormi qulequttat sammineqartussat kingusinnerusukkut aatsaat sammineqassasut.

Timmisartut umiarsuillu mingutsitsisarnerat pillugu

Michael Pedersen ualimut ataatsimiinnermi peqataavoq. Mingutsitsisarnerlu pillugu Kyotomut isumaqatigiissummut ilanngutsinniarneqarpoq.

Ilanngutassiaq Qanoruukkut unnugu takujuk.