Aalisartut igippallattoqarnera pillugu: Tuparujussuarpugut
Nutarterneqarpoq 15/05-2025: KNR-ip angalassuaq nuannaariartaat suliamut attuumassuteqartoq russinit pigineqartoq ilanngutassiami siusinnerusukkut allakkaluarpaa. Angalassuup russinit pigineqarnera KNR-ip uppernarsarsinnaanngilaa. KNR-ip kukkuneq ajuusaarutigaa.
Nuup kangerluani aalisartut pingasut Maniitsumeersut tallimanngormat, bundgarnit sikutanut qanillattulersimasut misissoriartussallugit, eqqissillutik aalisariarfiussangatinniaraat annilaarnartunngorpoq. Tamanna Kapisillit qanittuani pivoq.
- Tassanngaannaq qanngorpallappoq. Tupatsitaavugut, aalisariummi naalagaq Isak Lyberth oqaluttuarpoq.
Aalisartut pingasut qanngorpallanneq aqerlup tunnerata nipaaneersoq paasivaat.
-Aqerlup puttaquterput eqqorpaa, Isak Lyberth puttaqummi putoq tikkuaatigalugu oqarpoq.
Aalisartut pisoq sioqqullugu angallassuaq nuannaariartaat sumiiffigisaasa eqqaani kisaqqasoq takusimavaat. Inuit angallassuarmi nuannaariartaammi kangerluup iluaniittut assiliisaqattaarsorisimavaat. Inuit taakku nuannaariartaammiittut takornariaasut isumaqarsimapput.
Aalisartut seqqorpallammik tusaasaqareersullu, inuit takusaannit seqqortoqartoq nalornisigiunnaarpaat. Allanimmi inunnik aallaammik seqqorsinnaasunik takusaqarsimanngillat, Isak Lyberth oqarpoq.
Angallatit sumiissimanersut sumiinnersullu angallatinik umiarsuarnillu alapernaarsuut app-eq taaguuteqartoq Shipatlas atorlugu KNR-imi ilanngutassiortut takusinnaavaat, nuannaariartaassuarlu Kapisillit eqqaaniittoq naqissusersinnaavaat. Angallassuaq nuannaariartaat takornarianik angallassisisartuuvoq.
Ilisimasassarsiornermi angallassuaq pineqartoq 252 meterinik takissuseqarpoq, qulimiguulinnut mittarfeqarpoq, immap iluani angallateeraqarpoq kiisalu napparsimaveqarluni.
Aalisartut aalisariummi 48 fodeusumi sulineranni taama pisoqarpoq.
Kalaallit Nunaanni politiit aallaasersortoqarsimanera KNR-imut uppernarsarpaat, suliarli misissorneqarmat allanik oqaaseqarnissartik kissaatiginngilaat.
Puttaqut kimit imaluunniit suminngaanniit aallaaneqarnersoq, KNR-ip qulakkeersinnaanngilaa.
Qoorortuumik ooqattaasarneq
Angallassuaq nuannaariartaat Bulgariamiunit angallassisartunit, Nova Yachts and Expeditionsimit attartorneqartoq piffissami tassani angallassisuuvoq. Suliffeqarfik taanna ilaatigut nunatsinnut ilisimasassarsiortunik angallassisarpoq.
KNR-imi ilanngutassiortut aalisartut taama misigitinneqarnerat, Nova Yachts and Expeditions qullersaanut Lionel Pradinesimut allakkatigut saaffiginnissutigaat. Lionel Pradinesillu KNR-imut akissutaa naapertorlugu ooqattaasartoqarsimavoq:
-Takornariat ilai nunami sammisassaqartinneqaramik umiatsiaaqqamik tallimanngornermi maajip qulingiluaani 2025-mi ikaarunneqarsimapput, tassani qoorortuumik ooqattaasarnermik sumiiffimmi suliffeqarfiup sammisassaqartitsinermik aaqqissuisimammata. Takornariat ilaat ungasissumut ooqattaasarusussimavoq.
-Ooqattaasartoqannginnerani ilitsersuisup allanik sumiiffimmiittoqarnersoq misissoqqaarsimavaa, angallammimmi saneqquttoqartoq takunikuugamiuk. Sumiiffimminniitoqanngitsoq qulakkeeramiuk, angallallu GPS-ikkut minnerpaamik kilometerinik marlunnik ungasitsigilereermat, ungasissumut ataasiarluni igissinnaasoq akueraa.
-Imaassinnaavoq puttaqummik eqquisoortoqartoq, tamannali qulakkeersinnaanngilara. Aqerlup ummiunneqartup avataanut tussasoq siunertaanngilaq, Lionel Pradines allappoq.
Ooqattaasarneq najukkami takornarianik ingerlatsisup akisussaaffigigaa erseqqissaavoq. Taamaattumik nuannaariartaassuup nunami sammisassaqartitsisoqarnera akisussaaffiginngikkaa taanna isumaqarpoq.
-Aalisartut tupaqqanerat paasisinnaavara, taamatuttaaq pisoq toqqissiviilliortitsilersimanera paasisinnaavara. Nuannaariussuarmiilli ooqattaasartoqanngimmat pisoq akisussaaffigisinnaanngilaat, Lionel Pradines allappoq.
Takornarianik aaqqissuussisut akisussaasullu ooqattaasarnermik sammisassaqartitsisoqarsimanera pillugu KNR-ip aalisartut Lionel Pradinesillu oqaaseqarneri, saqqummiukkusukkaluaramigit pisinnaasimanngilaq.
