EU-mut aalisarneq pillugu tunngaviusumik isumaqatigiissutip ilassutaatalu nutarternissaat siunertalugu atorfilittat Ilulissani aallarniutaasumik sapaatip-akunnerata naanerani isumaqatigiinniassapput.
Namminersornerullutik Oqartussat sinnerlugit aallartitaq aalisarnermut piniarnermulllu pisortaqarfimmi allaffimmi pisortaq Emanuel Rosing ima nassuiaavoq:
- Isumaqatigiinniarnerni aallarniutaasussani aqagu aqagualu ingerlanneqartussani siunnersuutivut saqqummiutissavavut. Taamatuttaaq isumaqatigiinniarnissaq ingerlanissaat pilersaarusiussavarput, aasap ingerlanerani ukiamullu qaqugu sumilu pisussat tullii oqaloqatigiissutigissallutigik. Emanuel Rosing nassuiaavoq.
Emanuel Rosing aamma nassuiaavoq, aalisarnermut tunngaviusumik isumaqatigiissut ukiut 20-ssaa atuuttoq aalisarnermuinnaq tunngammat allatigut suleqatigiissinnaanerigaluit pisinnaasimanngitsut, taamaattumillu nutartertariaqalivissimasoq.
Aalisarnermik isumaqatigiissummut tapiliussaq aappaagu ukiup naanerani atorunnaartussaq aamma nutarterniarneqarpoq, isumaqatigiissut taanna marlunngorlugu 2003-mi avinneqarsimavoq, aalisarnermut oqartussaanermut kiisalu ineriartortitsinermut tunngasunut avinneqarsimalluni.
Aalisarnermut oqartussaaneq 240 million koruuninik naleqarpoq, ineriartortitsinermullu 80 million koruunit immikkoortinneqarsimallutik. Isumaqatigiissulli EU-mi ilaasortanit arlalinnit aamma isumaqatigineqarpallaarunnaarsimavoq. Assersuutigalugu Europaparlamenti isumaqarpoq, aalisagartassat ilaat tamakkerneqanngitsoortarmata EU-mit aningaasartuutit naleqqunnersut apeqquserneqarsimalluni. Aammali nunat qulit EU-mut ilaasortanngoqqammersut ilaat, tapiissutinik pissarsinissamut periarfissaqarluarsimanngitsut nunatsinnut isumaqatigiissummut apeqquseeqataasalersimapput.
Aningaasat tikinneqassanersut Emanuel Rosingimut apeqqutigaarput.
- Uku tigussaanerusut aatsaat kingusinnerusukkut sammineqassapput. Emanuel Rosing erseqqissaavoq.
EU-p nunattalu allatigut aamma suleqatigiissinnaanerannik aqqutissiuussisussamik nutaamik aamma isumaqatigiissusiornissaq atorfilittat aamma suliassaraat. Isumaqatigiinniutigineqartussatut siunniunneqarsimasut tassaapput, ilisimatusarnermut, nukissiuuteqarnermut, aatsitassanut, takornariaqarnermut, kulturimut minnerunngitsumillu ilinniartitaanermut tunngasut.
EU-mit kiisalu Namminersornerullutik Oqartussanit Ilulissanut aallartitat katillugit 35-iupput.