Aningaasqarnermut Siunnersuisoqatigiit nunatta aningaasaqarnerani unammilligassat arlallit tikkuarpaat.Assi: Scanpix

Aalisakkat akigi peqqissuuneq siuariartornerlu: Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaanni maluginiagassat pingasut

Aningaasaqarnemut Siunnersuisoqatigiit inuiaqatigiit suli aningaasaqarneruleriartornissaat naatsorsuutigaat. Aalisakkalli akingi apparpata nuannanneq qaangiuteriataarsinnaavoq. Aamma sulisussaaleqifiuvoq, taavalu Peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutit tatineqarsimaarput, siunnersuisoqatigiit naliliipput.

Nunatsinni aningaasarsiortut ulapputtorsuupput. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit aningaasarsiornermik ukiumoortumik naliliinerminni 2019-mi siuariarneq 2 procentiutippaat, aappaagulu 2020-mi 4 procentiussangatillugu.

Nunattali aningaasaqarnerani arlalinnik unammillernartoqartoq siunnersuisoqatigiit pisarnermisut tikkuarpaa. taakkunannga pingasut aajukua.

Sulisoqarneq tatineqaqaaq 

Aningaasarsiornerup 4 procentimik 2020-imik pitsaanerulernissaanut Nuummi Ilulissanilu Mittarfiliortitsinissamik aallartitsissangatitsineq peqqutaavoq. Tamatumanili sulisoqarniarneq tatineqassasoq siunnersuisoqatigiit tikkuarpaat.

Asseq toqqorsivimmit Asseq toqqorsivimmit

Tassami mittarfiliortiternermi sulisussat ilarpassui nunani allaneersuussangatinneqaraluartut, sanaartornissami oqaluttuarisaanermi angisuujusussami sulisinnaasut nunatsinneersut aamma amerlaqisut tamatumani sulissangatinneqarput.

Tamanna ataasiakkaanut ajunngitsuuvoq, suliffissaaleqisukimmat suliffissanillu qinerligassaqarluarmat. Kisiannili aamma tamanna suliniuterpassuit kinguaattoornerannik naatsorsuutigisamilluunniit akisunerulernerannik isumaqarpoq:

- Ima suliffissaaleqisukitsigaaq, aningaasarsiornikkut ukiuni aggersuni ineriartorneq ulappuppallaalersinnaanermit ulorianartorsiortinneqalersinaalluni, siunnersuisoqatigiit allapput.

Pisortat aningasaqarnerat aalisakkat akikillisinnaanerinut malussajasut 

Aalisakkanit akitsuutit isertiaqataaqaat. 2018-imi taakkunannga isertitat 425 millionit koruuniupput, taakkualu 2010-mi isertitaniit amerlaneroqaat, taamani 22 millionit koruuniummata.

Taamaannerali aamma isumaqarpoq, nunatta aalisakkanit akitsuutit isertitassatut pisariaqartilersimagai.

Taamaammat aalisagartat assigiinngitsut tamarmik  20 procentimik akikinneruleraluarpata qanoq isumaqassanersoq, Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit naatsorsorsimavaat. Siusinnerusukkut misilittakkat tunngavigalugit, akit taama apparsinnaanissaat, siunnersuisoqatigiit piviusorsiortutut nalilerpaat.

Asseq toqqorsivimmit Asseq toqqorsivimmit

Akit taama appassagaluarpata, pisortat 230 millionit koruunit missaannik isertitassaagaluanik annaasaqassagaluarput, tamatumalu saniatigut aalisartut pisissutigisinnaasaminnik aningaasaatikinnerulertussaammata aningaasarsiutaasumik ulapputtukinnerussagaluarluni.

Isertat ilaat taama amerlatigisut inuussutissarsiummit ataasiinnarmeersuutillugit, politikerit aningaasanik ullunut ajornernut illuartitsissasut, siunnersuisoqatigiit inassutigaat. Taamaluunniit amerlatigisunik siunissami isertitaqartaannarnissaq politikerit naatsorsuutigissanngikkaat. 

Taamaannianngillalli:

- 2020-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuut taamatut mianersornissamik tunngaveqanngilaq, aningaasaqarnermi siunnersuisoqatigiit allapput.

Peqqinnissaqarfik unammilligassarsuaqarpoq

Peqqinnissaqarfik sulisussaaleqinermigut tatisimaneqalereertoq, siunnersuisoqatigiit naliliipput.

- Sulisut taarseraannerujussuat taartaasoqarnerujussuarlu siunissami ungasinnerusumi attanneqarsinnaanngilaq, inuusuttullu amerlanerusut peqqinnissaqarfimmi immikkuullarissunik aamma tunngaviunerusumik sulinissamut ilinnialernissaanut immikkut suliassaqartoq, siunnersuisoqatigiit allapput.

Ukiuni aggersunik ilungersunarnerulissaaq, inuiaqatigiit utoqqaanerusortaat amerlisussaammata. Utoqqaanerusummi assigiinngitsunik nappaateqarlutik peqqinnissaqarfimmik pisariaqartitsinerupput.

Asseq toqqorsivimmit Asseq toqqorsivimmit

Tamatuma saniatigut aamma pitsaanerusumik allanillu nutaanik katsorsarneqarnissamik kissaatit takkussuupput, tamakkualu aamma aningaasartornerunermik isumaqarput.

Nunatsinni nunanut allanut naleqqiukkutta peqqinnissamut aningaasartornikinnerusugut, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit malugeqquaat. Imaanngilarli innuttaasuusugut peqqinnerugatta - akerlianiuneruvormi.

Tamat peqissuunissaat unammillernartoqartoq, siunnersuisoqatigiit allapput, ilaatigut tikkuarlugu, nukappiaraq ukioq manna inunngortoq, agguaqatigiissitsigaanni 69,9-nik ukioqalernissani naatsorsuutigisinnaagaa, taamatullu niviarsiaraq 74,5-iliinissamini naatsorsuuteqarsinnaasoq.

- Agguaqatigiisitsinermi Nunavummi inuunertussusermut naapertuuppoq, kisianni Islandimi, Savalimmiuni nunanilu avannarlerni inuunertussusermit sivikinnerulluni, Siunnersuisoqatigiit allapput.

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat