Aalisagaq takornartaq nunatta imartaani pisarineqarpoq
Aalisagaq biologit misissuineranni nutaami pingaarnertut misissorneqalerpoq, aalisagarlu aalisagaqatigiinni nutaajusoq misissuinermi inerniliunneqarluni. Atuagasssiaq Videnskaben.dk taama allaaserisaqarpoq.
- Kalaallit Nunaata imartaata eqqaa misissuilluarfigineqarsimasutut nalinginnaasumik nalilertaraluarparput. Nassaarineqartulli uuma aalisakkap takutippaa, Atlantikup avannaata itinersaani suli misissugassaqangaatsiartugut, Pinngortitaleriffimmi uumasulerisoq, Jan Yde Poulsen videnskab.dk-mut oqarpoq.
Nordlig tykhalet blyantsmeltimik qallunaatut taaguteqartinneqarpoq, taanna aalisakkanut amitsunut takisuuunut assinguvoq kapisilinnut assingusinnaalluni. Aalisagaq aalisagaqatigiinni nutaajusoq latinerisut atserneqarpoq: Nansenia boreacrassicauda. Aalisagaq nassaarineqartoq takornartaammat kalaallisut suli taaguuteqartinneqanngilaq.
Aalisagaq qaqutigoortoq
Nassaarineqartorlu Københavns Universitetimi qiimmatsaassutigineqarpoq.
- Aalisagaq nassaarineqartoq soqutiginartupilussuuvoq. Aalisagaq aalisagaqatigiinni nutaajuilluinnarneranut isumaqataalluinnarpunga. Uppernartorujussuuvoq, Zooloogisk Museumimi, Københavns Universitetimiittumi aalisakkat pillugit ilisimatooq, lektorilu Peter Rask Møller oqarpoq.
Aalisakkap aatsaat nassaarineqarneranut qaqutigoortuunera pissutaasoq, ilisimatuut isumaqarput. Aalisagaq amitsuuvoq takisooq 30 centimeterinit anginerulersinnaanavianngitsoq, Jan Yde Poulsen naliliivoq.
