Aajuku upernaaq manna inatsisiliarineqartut
Aalisarnermut inatsisimik allannguutissamut Naalakkersuisut siunnersuutaat Siumumit kisimi akerlerineqarluni inatsisartuni akuerineqarpoq. Tassa inuit suliffeqarfiilluunniit angallatit meterit arfinillit sinnerlugit angallataatillit pisassinneqaraangata qaleralittassat tamakkiisuniit annerpaamik procentinik tallimanik ataasiakkaarlutik pisassinneqartalissaneri inatsisip allannguutaasa kingunerissavaat. Inatsimmilli allannguinerup kingunerisaanik pisassiissutigineqartut aamma tunineqarsinnaanngorput.
Qaleralittassiissutit Upernaviup, Uummannap Qeqertarsuullu tunuani aalisartunut pisassiissutaanissaat naatsorsuutigineqarpoq, taamaasiornerullu kingunerisaanik pisassanik piginnittunngorsinnaasut sapinngisamik amerlineqarniarsaripput. Taamaammat pisasseeriaatsit nutarsarneqarneri pillugit, qanorlu naleqartiginersut aalisartut amigartumik paasissutissinneqarsimanerarlugit Siumukkormiut inatsisissamut akerliupput. Taamaattorli pisassinneqartut ataasiakkaat pisassiissutit tamakkiisuniit procentinik tallimanik pisassinneqarsinnaanngornissaat akuerineqarpoq.
Inatsisinilli allannguutissami allami apparsaasoqarani qaffaasoqarpoq. Tassami inuiaqatigiinnut kiffartuussinissamik pineqaatissiisarnerup nalunaaquttap akunnerini 240-niit 300-nut sivitsorneqarsinnaaneranik Siumukkormiup Doris Jakobsenip siunnersuutaa inatsisartuni ilaasortat tamarmiullutik akueraat.
Tamatumali saniatigut Namminersorlutik Oqartussat uuliarluernermut upalungaarsimatitassaat akuerineqarpoq. Suliffeqarfissarlu Greenland Oilspill Responsemik taaguuteqartussap uuliarluernermut akersuunnermi Cairn Energymiut atortorissaarutai 20 millionit koruuninik naleqartut tunniunneqarnerisigut suliffeqarfissaq pilersinneqarsinnaanngorpoq. Namminersorlutilli Oqartussat suliffeqarfiup aallarnersarneqarnerani aningaasartuutissat namminneerlutik matussusertussaassavaat.
Aamma angallatit assigiinngiiaarnerusut amerlanerusullu umiarsualivinnut akitsuuserneqartalernissaanik Naaja Nathanielsenip IA-meersup siunnersuutaa inatsisartut tamarmiullutik akueraat, tamatumalu saniatigut akitsuutit maanna atuutsinneqartut naammannersut misissugarineqarnissaa aamma akuerineqarluni. Angallatilli sorlerpiaat akitsuuserneqartalissanersut suli isummerfigineqanngilaq. Aalisariutilli avataasiortut akitsuuserneqartalernissaat Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliameersut isumaqatigiissutigereerpaat.
Tamatuma saniatigut USA-mi Islandimilu Qallunaat aallartitaqarfiini Kalaallinik atorfinitsitsisoqarnissaa Naalakkersuisut suliniutigissagaat isumaqatigiissutigineqarpoq. Aalakoorluni imarsiornissaq aamma inerteqqutaalissaaq, umiarsuarnili ilaasunut inatsisissaq atuutsinneqassanngilaq. Aamma suliffeqarfinni avatagiisinut inatsisissaq nutaaq inatsisartuni ilaasortat akuersaarpaat, ilaatigut suliffeqarfinni sulisut isumannaallisaanermut atortorissaarutitik, soorlu niaqorornaveersaatitik skuulluunniit illersuutitallit sulitillutik peersimagunikkit sulisitsisut namminneerlutik akiligassiisinnaanngussammata.
Aamma Nunat avannarliit killiit siunnersuisoqatigiivisa kaammattuutigisaasa ilaat Nunarput ilanngutissasoq Inatsisartut isumaqatigiissutigaat. Tassani ilaatigut nunani avannarlerni killerni filmiliortoqartillugu TV-liortoqartilluguluunniit suleqatigiittarnissaq, eqqumiitsuliortut atuakkiortullu unnuisarfeqarnissaanik qulakkeerinnittalernissaq kiisalu eqqakkanik atoqqinneqarsinnaasunut tunngasunik suleqatigiinnissamut kaammattuut inatsisartuni ilalernartinneqarsimalluni.
