Assi: Inuit Ataqatigiit

VIDEO Aaja Chemnitz Larsenip Folketingimi ammaanermi oqalugiaataa

Folketingimut ilaasortap Inuit Ataqatigiinneersup Aaja Chemnitz Larsenip oktobarip arfineq-pingajuani ammaanermi oqalugiaammut oqaaseqaataa uani atuarlugulu isiginnaarsinnaavat. Oqaatsit oqaatigineqartut atuupput.

 

Qujanarsuaq oqaaseqarsinnaagama.

Siuariartortitsineq, atugarissaarneq nunarsuarmioqatigiinnilu akuuneq
Folketingimi ilaasortatut nutaatut ukiormanna ukiunilu tulliuttuni sisamani anguniakkakka eqqarsaatikkalu saqqummiussinnaagakkit nuannaarutigaara. Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaannut kalaallinullu Danmarkimiittunut malunnaatilimmik inerneqartussamik sulinissara anguniarpara. Taamaattumillu sulinissannut pilersaarusiorsimavunga iliuusissiorsimallungalu ima qulequtalimmik, Siuariartortitsineq, Atugarissaarneq Nunarsuarmioqatigiinnilu akuuneq.

Ataatsimoortuuvugut
Eqqaamatigu Naalagaaffeqatigiinnermi ilaagatta taamatullu ataatsimuussutsimiilluta, ikioqatigiittussaallutalu. Namminersorlutik Oqartussat inatsisaanni aallarniummi tamannarpiaq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat tunngavigigaat allassimavoq. Taamaattumik Naalagaaffeqatigiinnerup kalaallillu inuiaqatigiit nukittorsarneqarnissaannut ataatsimoorussatut kissaateqartariaqarpugut. Tamannalu oqallinnernut akuliussinnaatitaanermik aamma isumaqarpoq.

Tamatuma saniatigut Folketingmi Kalaallit Nunaanni suliassaqarfinni suli danskit akisussaaffigisaanni kivitsinissamik, nukittorsaanissamik iluarsartuussiuarnissamillu ataatsimoorluta suliassaqarpugut. Folketingimi Kalaallit Nunaanni inunnut inuunermullu sunniuteqartussanik inatsisiliortarpugut. Suliaq tamanna nukittorsarlutigulu sallinngortinnerusariaqarparput. Taamaattumillu naalakkersuisut pilersinneqarneranni Statsministeri oqaloqatigigatsigu tusarnaarluarmatigut nuannaarutigaara. Eqqartugarpassuillu ilaat naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanni Naalagaaffeqatigiinnerup pineqarnerani ilaapput.

Suliassat tamakku peqatigalusi aallunnissaat assut qilanaarivara. Ilarpassuasi partiiniit assigiinngitsuneersut, pingaartumillu Kalaallit Nunaannik suleqatiginnittut, naapeqatigereerpakka. Amerlaqalusi malunnaatilimmik kinguneqartussamik suliumallusi qinigaasimavusi, uangalu aamma taamaappunga. Isumaqarpungalu partiit akimorlugit silittumik, tigussaasumik ammasumillu suleqatigiikkutta angusassaq annerpaajussasoq.

Tigussaasumik suleqatigiinneq
Ataatsimuussutsimulli suleqatigiinnissamullu pisariaqartut tassaapput tatigeqatigiinnissaq, ataqqeqatigiinnissaq uppernassuseqarnissarlu. Tamanna inuunermi sutigulluunniit atuuppoq, aamma Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni.

Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni naalakkersuisuusimasut sukannerpaluttumik oqaaseqartarnerat naalagaaffeqatigiinnermut unammillernartorsiortitsisimavoq. Soorunami pisariaqarfiitigut oqallillutalu immitsinnut isornartorsiorsinnaatitaassaagut, uanili erseqqissarusuppara amerlaqaluta Naalagaaffeqatigiinneq oqaluttuarisaanitsinnut akuusutut isigigatsigu, soorlu ullutsinni nunatsinni taamaattuartoq.

Uanga politikkikkut sammivinni piumasaqaateqarnissaq isornartorsiuinissarlu kisiisa aqqutissaasorinngilakka, suleqatigiinnermilli tigussaasumik, pisimasunik tunngaveqartumik inerniliinertalimmillu, ataatsimuussutsimut iluaqutaasussatigut ataatsimoorluta inerliliiffiusussamik suleriaaseqarpunga. Kalaallit Nunaata akisussaffimmik tiguseqataanissaanik namminerlu siunnersuuteqartarnissaanik kissaateqarpunga.

Nunatta pisuussutaani pingaarnerit
Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaannut anguniagaa tassaavoq siunissami naalakkersuisunikkut namminiilivinnissaa. Tamanna piviusorsiornermik tunngaveqartumik pissaaq – uangalu inuunerma nalaani naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu namminiilivissanersugut piffissap kisimi takutissinnaavaa.

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni inuit atugaasigut ilinniagaqarnikkullu unammillernartumiippugut, nammineq iluarsisassatsinnik namminerlu akisussaaffigisassatsinnik. Ajornartorsiutigut taakku iluarsiiviginngikkutsigit nunatsinni ineriartornermut isiginnaartuuinnalissaagut. Kalaallit Nunaata siunissaani ilinniagaqarneq peqqissumik ineriartornissamut pertujaatsumillu tunngaviliinissamut aqqutissat pingaarnerpaartarivaat. Kalaallit Nunaatami siuariartornissaanut pisuussutigut pingaarnerit tassaapput meeqqavut inuusuttavullu.

Inuusuttatta amerlanerit ilinniakkaminnik attassiinnarnissaat naammassinninnissaallu qulakkiissavagut. Qaammatip siuliani, Ilinniagaqartut peqatigiiffii marluk, Avalak aamma ili ili, peqatigalugit Christiansborgimi inuit 70-it sinneqartut peqataaffigisaannik siunissatsinni inuusuttut inuussutissarsiutinillu ingerlassaqartut Kalaallit Nunaata ukiuni qulini tulliuttuni siuariartornissaanut takorluukkaminnik oqallitsitsilluta aaqqissuussivugut. Tamanna iluatsilluartoq 2016-mi nangissavarput. Aammattaaq danskit ilinniakkanik tuaviuussamik naammassisitsinialersimaneranni kulturikkullu nalimmassarniarnermikkut kalaallit ilinniagaqartut allanut naleqqiullutik marloriaammik unammilligassartaqartarnerat pillugu kalaallit ilinniagaqartut ilinniakkanilu siunnersuisartut oqaloqatigiinnissamut qaaqqussavakka.
 
Siuariartortitsineq apeqqutaasuuvoq
Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut ajornartorsiorfimmiippoq, tamannalu ingerlaannartussatut ukiunilu tulliuttuni sakkortusiartortussatut isikkoqarpoq. Ajornartorsiorfiup anigornissaanut iliuuseqarnissaq naalakkersuisunikkullu piumassuseqarnissaq pisariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit (Aningaasaqarnermullu Siunnersuisoqatigiit) naliliinerat naapertorlugu aaqqissuusseqqinnerit ikkappallaarput. Aaqqiinissaq sapiissutsimik iliuuseqarnermillu, aammalu suleqatigiinnissamik pisariaqartitsivoq. Kalaallit Nunaat aningaasaliiffissatut pilerinartuussaaq, nunattalu periarfissarpassui aningaasaliiffigalugit ataatsimoorluta siuarsassavagut. Kalaallit inuiaqatigiit ineriartortinnissaanni aningaasaliinissamut ataatsimut soqutigisaqarlutalu ataatsimut akisussaaffeqarpugut. Atugarissaarneq akissaqartissagaanni siuariartortitsisoqartariaqarpoq. Taamaattumillu ukiuni aggersuni inuussutissarsiutitigut assigiinngissitaarnerusumik ineriartortitsinissamut kalaallit-danskillu aningaasaliinermut aningaasaateqarfissaannik pilersitsinissaq orniginartuutippara.

Eqqartuussisoqarnermut- aamma atugarissaarnermut tunngasut
Eqqartuussisoqarnermut- aamma atugarissaarnermut tunngasut pitsanngorsaavigissavagut danskit atugaattut ullutsinnut naleqqussarlugillu atussaasunngortillugit. 1960’kkunniilli pisumik inatsimmik malitaqarpugut, tamannalu nutarterneqartariaqarpoq. Kalaallit Nunaannummi tamanna unissaataavoq. Nunaqarfinni kommunefogedip tigusaqarnerminni atugarissaarnerunissaannik ataatsimoorluta qulakkeerinnissaagut. Aammalu Naalakkersuisut kalaallit Danmarkimi akuutinneqarnissaannik oqariartuutaat isumaqatigivara, tamannali oqaasiinnaassanngippat kusarnartoq tigussaasumik kinguneqartinneqassaaq. Kalaallit Danmarkimiittut danskisut innuttaassuseqarput taamatulli pineqartuaannaratik.

Nunarsuarmioqatigiinni akuuneq
Ukiuni kingulliunerusuni Issittoq soqutigineqaleriartorpoq, tassanilu Kalaallit Nunaat qitiusutut inissisimavoq. Taamaannera taamatullu soqutigineqarnera atorluassavarput, ataatsimoorlutalu nunanit tamalaaniit soqutigineqarnera pilerseqqillutigu. Silaannaap allanngoriartornera toqqaannartumik uagutsinnut sunniuteqarpoq, ulluinnarnilu inuunitsinni kinguneri misigivagut.
Taamaattumik ukiup naannginnerani Parisimi COP21-eqarnissaanut Kalaallit Nunaat akuutinneqartariaqarpoq. Kalaallit Nunaat nunat tamalaat akornanni peqatitut isigineqartariaqarpoq, uagutsinnullu attuumassuteqartuni tamani peqataatinneqartariaqarpugut. Tassunga ilanngullugu Thule Air Basemi isumaqatigiissummut tunngasoq. Pisami tassani Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut illersornissamut isumaqatigiissut isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaa eqqarsaatigalugu nalilersorneqartariaqartoq

Nunanut allanut tunngasutigut suliani akuutinneqartassaagut inatsisartugullu tamakkiisumik inatsisiliortutut pisut pinerini peqataatinneqartassapput, tassa Danmarki nunatsinnut tunngasutigut aalajangiissatillugu imaluunniit attuumassuteqartunik paasissutissaateqartillugu akuutinneqartarluta. Tamanna ullumikkut naammattumik pineq ajorpoq.

Ataatsimut isigalugu ukiuni tulliuttuni sisamani Folketingimi malunnaatilinnik angusaqartoqartarnissaa anguniarpara, arnanut angutinullu, imaluunniit oqartarnitsituut Benignamut Sakæusimullu. Tamannalu annertuumik sulissutigissavara.

Folketingimi tamassi sulilluarnissassinnik kissaappassi – Naalagaaffeqatigiinnermut iluaqutaasussamik silittumik suleqataanissamut ammavunga, taamatullu anguniagallit tamarmik tikilluaqqusaapput.

Qujanaq.

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat